Ongelmapelaaminen

28.8.2024

Useimmille pelaaminen on satunnaista ajanvietettä, joka tuo hupia ja jännitystä. Aina näin ei kuitenkaan ole. Osalle pelaajista pelaaminen saattaa muodostua ongelmalliseksi. Tällaiseen tilanteeseen päätyminen ei ole suoraviivainen prosessi, vaan siihen vaikuttavat monitahoiset syyt.

Ongelmapelaamisella tarkoitetaan pelaamista, joka alkaa haitata muuta elämää. Tämä voi tarkoittaa liiallista rahankäyttöä tai sitä, että pelaaminen vie liikaa aikaa. Kun pelaaminen alkaa haitata töitä, opiskeluja tai sosiaalisia suhteita, on syytä olla huolissaan. Pahimmassa tapauksessa pelaaminen saattaa olla ainoa asia, joka tuntuu tärkeältä, ja kaikki muu jää toissijaiseksi.

Riippuvuudet jaotellaan kahteen pääryhmään. Ensimmäinen niistä ovat kemialliset riippuvuudet, jolloin riippuvuus syntyy esimerkiksi alkoholiin tai muihin päihdeaineisiin. Toinen ryhmä ovat toiminnalliset riippuvuudet, kuten pelaaminen. Tässä ryhmässä koukkua eivät aiheuta päihdyttävät aineet, vaan riippuvuuden synnyttää riittävä määrä toistoja.

Milloin pelaaminen on haitallista?

Rahapelaaminen voi olla haitallista, jos se aiheuttaa ongelmia taloudessa, terveydessä, sosiaalisissa suhteissa, työssä tai opiskelussa.

Vähäisen riskin rahapelaaminen tarkoittaa, että pelaamisesta aiheutuu yksittäisiä haittoja. Korkean riskin tai ongelmallisen pelaamisen taso tarkoittaa, että pelaaja käyttää pelaamiseen omiin mahdollisuuksiinsa nähden liikaa aikaa/rahaa tai pelaaminen vaikuttaa kielteisesti pelaajan elämään. Riskipelaajat pelaavat useita kertoja viikossa ja monia erilaisia pelejä, kuten vedonlyöntiä, rahapeliautomaatteja jne. Riippuvuuden edetessä pelimäärät ja pelipanokset kasvavat. Riskipelaaminen useimmiten edeltää rahapeliongelman kehittymistä.

Rahapeliongelmalle altistavat monet ihmisen sisäiset, sosiaaliset ja ympäristön aiheuttamat tekijät. Pelaamisen toistuvuudella ja pelin ominaisuuksilla, yksilön ominaisuuksilla ja ympäristöllä on kaikilla roolinsa riippuvuuden syntymisessä.

Pelin ja pelaajan ominaisuudet

Pelin ominaisuudet ovat yksi vaikuttava tekijä siihen, että pelaamisesta muodostuu elämää hallitseva tekijä. Pelityypit eroavat tässä suhteessa toisistaan. Rahapeleissä oleellinen koukuttava tekijä on tietysti mahdollisuus suuriin rahavoittoihin nopeasti. Myös pelin nopea tempo ja vetoavat ääni- ja valotehosteet edesauttavat peliin uppoutumista ja ympäröivän maailman poissulkemista mielestä. Verkkoroolipeleissä puolestaan mielikuvitukseen vetoava tarinallisuus sekä selkeän päätepisteen puuttuminen pelissä vaikeuttavat pelaamisesta irrottautumista.

Rahapelien pelaamiseen liittyy monesti myös erilaisia uskomuksia, jotka voivat edesauttaa peliin koukuttumista. Vaikka kyse olisi puhtaaseen sattumaan perustuvista peleistä, niin pelaaja voi syyttää tappioista huonoa onnea mutta tulkitsee voitot taidoistaan johtuviksi. Lisäksi pelaaja voi ajatella, että rahapelillä on syy-seuraussuhde – esimerkiksi jos rahapeliautomaatti ei ole antanut voittoa vähään aikaan, niin ajatellaan pian voiton ”pakosti” tulevan. Tai jos ruletissa on tullut monta punaista peräkkäin, niin ajatellaan että pian on tultava musta. Nämä syy-seuraussuhteet eivät ole realistisia, vaan jokaisella pelikierroksella voiton todennäköisyys pysyy samana, eikä edelliset pelikerrat vaikuta seuraavaan. Todellisuudessa sattumaan perustuva rahapeli on tietokoneohjelma, johon ei vaikuta taidot, edelliset pelitapahtumat eikä hyvä tai huono onni.

Myös varhainen rahapelaamisen aloittaminen lisää riskiä myöhemmille rahapeliongelmille. Vaikka nuoret pelaavat aikuisia vähemmän, ongelmapelaamisen riski on pelaavilla nuorilla aikuisia suurempi. Riskinottoalttius on suurempaa, eikä harkintakyky tai seurausten arviointi ole yleensä vielä aikuisen tasolla.

Samoin psyykkiset ongelmat, kuten masennus, voivat vaikuttaa ongelmallisen pelaamisen kehittymiseen. Pelejä voidaan yrittää käyttää keinona, jolla paetaan muita ongelmia, kuten masennusta. Tällöin ajaudutaan helposti uusiin ongelmiin samalla kun vanhat ongelmat säilyvät.

Joillakin ihmisillä on myös muita selkeämpi alttius ongelmalliseen pelaamiseen. Pelin ominaisuudet ovat samat kaikille, mutta vain osa pelaajista ajautuu ongelmiin. Alttius voi johtua esimerkiksi perinnöllisistä syistä – jos vanhemmilla on joku riippuvuussairaus, niin riski omalle riippuvuudelle voi olla korkeampi. Syy-seuraussuhteet eivät aina ole selvät, mutta ongelmapelaamiseen liittyy usein myös alkoholin väärinkäyttöä.

Pelin ominaisuudet tai pelaajan ominaisuudet itsessään eivät aiheuta ongelmapelaamista. Vaikka pelaajalla olisi alttius ongelmapelaamiseen, ei alttius realisoidu, jos pelaaja ei pelaa ollenkaan tai pelaa vain sellaisia pelejä, joista hänelle ei ole haittaa. Siinäkään tapauksessa, että alttiuden laukaiseva peli ja alttiuden omaava pelaaja kohtaavat, ei ongelmapelaaminen ole itsestään selvä lopputulos.

Elämäntilanteet ja ympäristö

Rahapelaaminen saattaa muuttua ongelmalliseksi esimerkiksi vaikean elämäntilanteen (esim. yksinäisyys, työttömyys, eläköityminen) tai elämänkriisin (esim. avioero) myötä. Niiden yhteydessä voi esiintyä yksinäisyyttä ja sosiaalisten kontaktien puutteesta johtuvaa syrjäytymistä, joita jotkut kompensoivat pelaamisella. Tällaista peliongelmaa kutsutaan ns. pakopelaamiseksi, ja siinä ahdistavaa elämäntilannetta tai murhetta paetaan rahapelien pariin.

Tilannekohtaiset ja ympäristötekijät vaikuttavat aina taustalla. Esimerkiksi pelisalissa tai kotona yksin pelatessa on huomattavasti helpompi keskittyä vain peliin. Jos pelaaja on jatkuvasti tilanteessa, ettei pelaamiselle ole kilpailevia aktiviteettejä, voi pelaamisesta muodostua pääasiallinen toiminnan tapa.

Sosiaalisten suhteiden vähyys voi olla yksi syy pelaamisen aloittamiseen ja sen jatkamiseen. Toisaalta pelin ja pelaamisen kautta solmittavat sosiaaliset siteet ovat yksi syy siihen, että pelaaminen on vaikea lopettaa. Pelipaikat voivat olla joillekin pelaajille lähes ainoita sosiaalisen kanssakäymisen alueita. Ongelmallista on tällöin mm. se, että sosiaalinen verkosto koostuu pelkästään muista pelaajista. Jos pelaamisen ulkopuolella ei ole mitään sosiaalisia kiinnittymisen kohteita, voi pelaamisen lopettaminen tuntua hyvin vaikealta.

Vallitseva ympäristö osaltaan vaikuttaa liiallisen pelaamisen kehittymiseen. Rahapelimyönteinen kasvatus ja kulttuuri antavat mallia siitä, että rahapelaaminen on hyväksyttyä. Rahapelien näkyminen arkisissa ympäristöissä ja mainoksissa osaltaan vaikuttavat pelaamisen aloittamiseen ja sen jatkamiseen. Lisäksi kavereiden tai harrastuskavereiden pelaaminen vaikuttavat vahvasti omaan pelimotivaatioon.

Omaa pelaamisesi hallintaa voit testata PGSI-testillä. Tietoa tuki- ja hoitopalveluista löytyy täältä.

Jani Kinnunen
Tutkija, Tampereen yliopisto

Päivittänyt:
Henna Vuorento
pelihaittojen ehkäisyn asiantuntija, A-klinikkasäätiö