Alkoholi ja diabetes

Diabeetikko voi käyttää alkoholia kohtuudella, kunhan muistaa samalla diabeteksensa hoidon. Kohtuullinen alkoholinkäyttö ei vaikuta sokeritasapainoon.

Alkoholin säännöllinen, vaikkakin kohtuullinen käyttö voi huonontaa diabeetikon hoitotasapainoa. Säännöllinen ja runsas alkoholinkäyttö aiheuttaa jo vakavampia haittoja.

Suositus alkoholia käyttävälle diabeetikolle

• Diabeetikon tulisi käyttää alkoholia vain, jos diabeteksen hoitotasapaino on hyvä (HbA1c < 8%).
• Nainen saisi käyttää enintään yhden ja mies enintään kaksi "ravintola-annosta" (yksi annos on 12 cl viiniä tai  yksi pullo olutta) päivässä.
• Runsaasti sokeria sisältäviä alkoholijuomia tulisi välttää.
• Verensokeri on syytä tarkistaa tavallista useammin – varsinkin jos juo yli rajojen.
• On syytä varoa myöhään ilmaantuvaa hypoglykemiaa (matala verensokeri).

Alkoholin runsas käyttö huonontaa sokeritaudin tasapainoa ja täten lisää myös erilaisten komplikaatioiden kuten impotenssin, silmänpohjavaurion ja ääreishermotulehduksen mahdollisuutta.

Pahin vaara liittyy alentuneeseen hoitomotivaatioon. Juomisesta johtuva insuliinipistosten unohtaminen ja ruokailun epäsäännöllisyys tai jopa unohtaminen voivat johtaa hengenvaaralliseen hypoglykemiaan, veren sokeritason laskuun, tai ketoasidoosiin, hengenvaaralliseen verensokerin heittelyyn (liian matala tai korkea).

Pitkäaikainen alkoholinkäyttö estää sokerin tuottoa maksassa sekä sen käyttöä lihaksissa. Alkoholin riskikäyttö voi myös johtaa ylipainoon ja metaboliseen oireyhtymään (keskivartalolihavuus + korkea verenpaine + kohonnut verensokeriarvo + kohonneet rasva-arvot).

Milloin diabeetikon tulisi välttää kokonaan alkoholinkäyttöä?

• Huono verensokerin tasapaino (HbA1c > 8%)
• Toistuvia liian alhaisia verensokeriarvoja
• Kovan fyysisen rasituksen jälkeen
• Korkeat rasva-arvot
• Korkea verenpaine
• Vatsa-oireita tai haimatulehdus
• Tulehduksia
• Vaikea diabeettinen ääreishermovaurioituminen
• Impotenssi
• Alkoholiriippuvuuden kehittymisen merkkejä
• Kouristusalttius

Mikko Salaspuro
professori, Helsingin Yliopisto

Päivittänyt:
Kaija Seppä
LKT, professori, Tampereen yliopisto

Alkuperäinen julkaisu 12.12.2005