Olet täällä

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy sivustolle, jotta voit käyttää kirjanmerkkejä

Alkoholinkäytön terveyshaitat ja -riskit

Julkaistu 18.6.2021

Alkoholinkäyttäjien pitkäaikaishaittojen riski kasvaa heidän alkoholinkulutuksensa lisääntyessä, eikä täysin turvallista käytön tasoa ole. Fysiologisista syistä veren alkoholipitoisuus kohoaa naisilla yleensä nopeammin kuin miehillä, ja siksi riskitasot asetetaan erikseen naisille ja miehille.

Juomisen riskirajat

Suomessa julkaistujen ohjeiden ja suositusten mukaan keskimääräisestä kulutuksesta aiheutuva pitkäaikaishaittojen riski on vähäinen, jos työikäinen terve nainen juo keskimäärin korkeintaan yhden annoksen päivässä tai mies korkeintaan kaksi annosta päivässä (ks. taulukko). Kun käytön määrä ylittää jatkuvasti työikäisillä naisilla 7 ja miehillä 14 annosta viikossa, pitkäaikaishaittojen riski on vähintään kohtalainen ja alkoholin vaikutukset alkavat näkyä maksan toiminnassa. Korkean riskin rajana pidetään miehillä 23 (23–24) annoksen ja naisilla 12 (12–16) annoksen viikkokulutusta. Nämä rajat ylittävästä keskimääräisestä kulutuksesta aiheutuu todennäköisesti elimellisiä haittoja. Maksa- ja haimasairauksien lisäksi alkoholi lisää merkittävästi mm. rintasyövän, suolistosyövän, suu- ja kurkkusyövän, kurkunpään ja ruokatorven syövän sekä maksasyövän riskiä.

Suomessa yksi alkoholiannos vastaa 33 cl keskiolutta, 12 cl mietoa viiniä tai 4 cl väkeviä juomia.

 

Naiset

Miehet

Keskimääräisestä kulutuksesta aiheutuva riski on vähäinen

0–1 annosta päivässä

0–2 annosta päivässä

Keskimääräisestä kulutuksesta aiheutuva riski on kohtalainen

7 annosta viikossa täyttyy

14 annosta viikossa täyttyy

Keskimääräisestä kulutuksesta aiheutuva riski on korkea

12–16 annosta viikossa ylittyy

23–24 annosta viikossa ylittyy

Humalajuomisen riskit ja yleisyys

Useiden alkoholiannosten juominen yhdellä juomiskerralla saa aikaan humalatilan, joka heikentää suorituskykyä ja suojarefleksien toimintaa sekä vaikuttaa mielentilaan ja käyttäytymiseen. Humala on usein kaatumisten ja muiden tapaturmien sekä pahoinpitelyn yhteydessä saatujen vammojen taustalla. Alkoholinkäyttö liittyy noin puoleen aivovammoista. Humalatilaan liittyvien välittömien haittojen riski kasvaa terveillä työikäisillä, kun kerralla juotu määrä ylittää 60 grammaa absoluuttista alkoholia eli 5–6 annosta juomiskertaa kohti. Tällaisia humalahaitoille altistavia juomiskertoja on 2,5 miljoonalla suomalaisella ainakin kerran vuodessa ja kuukausittain humalaan juo 1,2 miljoonaa suomalaista.

Alkoholinkäytön riskiryhmät

Alkoholin riskikäyttö ei ole ainoastaan joidenkin ”alkoholistien” ongelma, vaan juomiseen liittyvät riskit kasvavat jo melko vähäisiltä tuntuvilla juomamäärillä. Elimellisille haitoille altistavan kohtalaisen juomisen raja ylittyy ainakin 580 000 suomalaisella. Miehistä riskijuominen on yleisintä keski-ikäisillä, mutta myös 15–24-vuotiaat naiset ovat keskeinen riskiryhmä. Yksin elävillä riskijuominen on yleisempää eikä koulutustason tai ammattiryhmien välillä ole eroja.

Alle 18-vuotiailla kaikki juominen on lähtökohtaisesti ongelmallista – he ovat alttiimpia mm. tapaturmille ja myrkytyksille. Eläkeikäisille, jotka eivät käytä säännöllisesti lääkkeitä, on kansainväli­ses­ti asetettu riskirajaksi kahdeksan annosta viikossa. Säännöllisesti lääkkeitä käyttävien tulisi aina keskustella alkoholin­käytöstään lääkärin kanssa. Alkoholia ei tule juoda mm. uni-, nukahtamis- ja rauhoittavien lääkkeiden, vahvojen kipulääkkeiden eikä psyykenlääkkeiden kanssa.

 

Tomi Lintonen
Tutkimusjohtaja, Alkoholitutkimussäätiö

Alkoholin terveydelle aiheuttamien riskien vähentäminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 2015.
Lähde saatavilla sähköisesti

Alkoholiongelmaisen hoito: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä 2015 ”Alkoholiongelmaisen hoito”.
Lähde saatavilla sähköisesti

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä annettu: 5019 - Keskiarvo: 2