Olet täällä

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy sivustolle, jotta voit käyttää kirjanmerkkejä

Ekstaasin vaikutuksia aivoissa

Päivitetty 16.6.2020

MDMA (metyleenidioksimetamfetamiini) eli ekstaasi poikkeaa muista amfetamiinirakenteisista päihteistä siinä, että sen vaikutus kohdistuu serotoniinin takaisinottoon ja vapautumiseen. Tämä ero johtuu osin siitä että MDMA pääsee serotoniinia vapauttavien hermopäätteiden sisälle helpommin kuin muut amfetamiinit. Tällöin myös MDMA:n soluvaikutukset tapahtuvat nimenomaan serotoniinia käyttävissä hermopäätteissä. Serotoniini on tärkeä välittäjäaine hermosolujen informaation prosessoinnissa, sekä muisti- ja oppimistapahtumissa. Serotoniinijärjestelmän vaikutuksista seuraavat suurimmaksi osaksi käyttäjien haluamat vaikutukset, ja ainakin epäsuorasti osa haitoista.

Aivoihin kohdistuvat haitat voivat kuitenkin seurata epäsuorasti. Akuutissa päihdekäytössä käyttäjän suurin riski on ruumiinlämmön nousu, mikäli käyttöön liittyy esimerkiksi tanssia. Tämä voi tapahtua joko yksin MDMA:n tai yhteisvaikutuksena muiden serotoniinin vaikutusta voimistavien lääkeaineiden kanssa, sillä serotoniini vaikuttaa hypotalamuksen lämmönsäätelykeskukseen. Päihdekäytössä ruumiinlämmön nousua pyritään hillitsemään lisääntyneellä nesteiden juomisella, joka puolestaan voi johtaa hyponatremiaan, joka lisää nesteiden kertymistä aivoissa. Hypertermian ja hyponatremian vaikutusta aivojen terveyteen ekstaasin käyttäjillä ei ole kuitenkaan tutkittu riittävässä määrin.

Pitkään on myös tunnettu, että MDMA:n akuutin käytön jälkeen serotoniinin aineenvaihduntatuotteen määrä vähenee selkäydinnesteessä, ja serotoniinin takaisinottomolekyylien määrä vähenee joksikin aikaa aivoissa. Tämä viittaa vähäisempään serotonergiseen aktiivisuuteen, mutta tämä voi olla toiminnallinen reaktio eikä ole varsaisesti neurotoksista.

Pitkäkestoisiin haittoihin liittyen on kuitenkin havaittu, että ekstaasia pitkäkestoisesti ja säännöllisesti käyttäneet muistavat vähemmän, oppivat hitaammin ja unohtavat herkemmin kuin ne, jotka eivät käytä huumeita. Tämä haitta näkyy, kun käyttö on jatkunut parin viikon välein 1–2 vuoden ajan. Uudemmissa tutkimuksissa on nostettu esille, että suurin osa aikaisemmista aivojen toiminnan tutkimuksista ekstaasin käyttäjillä oli tehty nimenomaan valikoiduilla suurkuluttajilla jotka edustivat 5-10 prosenttia käyttäjistä. Eräässä tutkimuksessa käyttökertojen keskiarvo oli 97 kertaa kolmessa vuodessa. Tutkimusaineiston valikoivuuden takia nykyään painotetaan, että tulokset kertovat suoraan vain suurkuluttajista. Tämän lisäksi on vieläkin epäselvää, mitkä käyttäjillä havaituista ongelmista on aiheutunut nimenomaan ekstaasin käytöstä, ja mikä on esimerkiksi muiden käytettyjen psykostimulanttien vaikutusta, koska muistivaikeudet ovat tyypillisiä kaikille ns. substituoiduille amfetamiineille, joihin myös MDMA lukeutuu. Ekstaasi-nimellä markkinoidut huumeet sisältävät MDMA:ta, mutta yleisesti myös muita psykostimulantteja, ja ekstaasin suurkäyttäjillä esiintyy tyypillisesti muuta runsasta päihteiden käytöstä. Myös se on epäselvää, kuinka suuri annos ekstaasia tarvitaan aiheuttamaan kognitiivisia puutosoireita ja muistivaikeuksia, sillä selkein mekanistinen näyttö on peräisin suurilla annoksilla tehdyistä eläinkokeista. Näin ollen tutkimukset eivät edusta tyypillisiä satunnaiskäyttäjiä. Tämä voi kuitenkin muuttua, sillä katukaupassa olevien ekstaasi-tablettien vahvuus on kasvanut 2010-luvun jälkipuoliskolla.

Eläinmalleissa suurilla annoksilla MDMA:ta on saatu aikaan serotoniinia välittäjäaineena käyttävien aksonien vähenemistä. Erittäin runsaasti ekstaasia käyttäneiden ihmisten aivoissa on todettu rakenteellisia muutoksia jopa useita vuosia ekstaasin käytön lopettamisen jälkeen. Tosin, ei ole hyvää arviota kuinka suuri osa muutoksista olisi yksilöllistä vaihtelua ja siten ekstaasin käyttöä edeltävää, sillä serotoniinijärjestelmän puutteita on muissa tutkimuksissa yhdistetty impulsiiviseen käytökseen, joka on saattanut altistaa päihteen käytön aloittamiseen. Rakenteelliset muutokset, joita on todettu muun muassa aivojen kuvantamistutkimuksissa, ovat olleet ennen kaikkea hermoratojen välisien yhteyksien katkeamista sekä aivokuorella että aivojen tyviosassa, mukaan lukien muistikeskuksen alue. Kognitiivisista toiminnoista reaktioaika ja -nopeus, muistisuoriutuminen sekä oppimiskyky ovat osa-alueita, joiden on todettu olevan heikkoja ekstaasin suurkuluttajilla.

Verrattaessa sanalistojen oppimiskykyä ekstaasin suurkuluttajien ja huumeita käyttämättömien ihmisten kesken huomattiin, että ekstaasin käyttäjät muistivat 60–70 % vähemmän sanoja kontrolliryhmään verrattuna. Ekstaasin käyttäjillä on todettu myös huonompia testituloksia visuaalisessa tarkkaavaisuudessa. Tämä on tullut esiin pidentyneinä reaktioaikoina visuaalisissa monivalintatehtävissä. Virhesuoritusten määrä on ollut ekstaasin käyttäjillä selvästi suurempi verrattuna esimerkiksi kannabiksen käyttäjiin. Ekstaasin käyttäjien kognitiiviset suorituspuutokset eivät tutkimusten mukaan johdu huumeen akuutista vaikutuksesta eikä siihen liittyvästä välittömästä jälkitokkurasta. Muistihäiriöitä on todettu kuusi kuukauttakin aineen käytön lopettamisen jälkeen. Osalla ekstaasin käyttäjistä muistivaikeudet lievenevät kuukausien kuluessa, mutta heidän suoriutumisensa muistitehtävissä pysyy heikompana kuin huumeita käyttämättömillä.

Kaiken kaikkiaan, näytöt MDMA:n haitoista ovat selkeimmät suurkuluttajilla, joskin ekstaasin harvajaksoistakaan päihdekäyttöä ei voi pitää vaarattomana muistin ja muiden kognitiivisten toimintojen kannalta, varsinkin jos käyttöön liittyy hypertermian tai hyponatremian riski.

Matti Hillbom
professori, ylilääkäri
OYS, neurologian klinikka

Päivittänyt:
Markus Storvik
Farmakologian dosentti
Itä-Suomen yliopisto

Alkuperäinen julkaistu 4.4.2006

Katso myös ekstaasia käsittelevä pikatietoartikkeli.

Feduccia AA, Jerome L, Yazar-Klosinski B, Emerson A, Mithoefer MC, Doblin R.
Breakthrough for Trauma Treatment: Safety and Efficacy of MDMA-Assisted Psychotherapy Compared to Paroxetine and Sertraline.
Front Psychiatry. 2019 Sep 12;10:650.

Davies N, English W, Grundlingh J.
MDMA toxicity: management of acute and life-threatening presentations
Br J Nurs. 2018 Jun 14;27(11):616-622.

McCann UD, Szabo Z, Seckin E, Rosenblatt P, Mathews WB, Ravert HT, Dannals RF, Ricaurte GA.
Quantitative PET studies of the serotonin transporter in MDMA users and controls using [11C]McN5652 and [11C]DASB.
Neuropsychopharmacology. 2005 Sep;30(9):1741-50.

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä annettu: 2232 - Keskiarvo: 2