Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

Valvottu käyttötila

Julkaistu 15.4.2020

Valvottu käyttötila -termillä tarkoitetaan tilaa, jossa asiakkaat eli huumeidenkäyttäjät voivat käyttää päihteensä turvallisessa ja hygieenisessä ympäristössä sekä mahdollisuuden saada apua mahdollisimman turvalliseen päihteidenkäyttöön. Valvotut käyttötilat ovat täysi-ikäisille suunnattuja matalan kynnyksen yksiköitä. Tavoitteena on vähentää huumeidenkäyttäjien sairastavuutta, yliannostuskuolemia ja lisätä tietoa huumeidenkäyttöön sekä terveyteen liittyvistä tahoista ja hoitopoluista. Käyttötilat ovat suunnattuja erityisesti kaikista marginalisoiduimmalle väestönosalle; vakinaista asuntoa vailla oleville sekä ihmisille, jotka käyttävät huumeita julkisilla paikoilla. Pisteiden tavoitteena on myös lisätä kaupunkiturvallisuutta sekä alueiden viihtyisyyttä vähentämällä sosiaalisia haittoja.

Ensimmäinen valvottu käyttötila perustettiin Sveitsiin vuonna 1986 ja vuoteen 2018 mennessä virallisia valvottuja käyttötiloja oli EMCDDA:n mukaan 78 kappaletta. Käyttötiloja on pääosin kolmentyyppisiä, muihin matalan kynnyksen palveluihin integroituja, tarpeeseen syntyneitä matalan kynnyksen pisteitä sekä liikkuvia käyttötiloja. Palveluita on maailmanlaajuisesti pyritty tuomaan paikkoihin, joissa julkinen päihteidenkäyttö on aiheuttanut ongelmia ja joissa on ollut tarvetta luoda kontakti huumeita käyttävien yhteisöihin.

Valvottujen käyttötilojen palveluita ovat perinteisesti olleet puhtaiden käyttövälineiden jakaminen, sosiaalineuvonta ja -ohjaus, yliannostustilanteiden turvallinen hoitaminen, akuuttien infektioiden hoitaminen sekä tilanteenmukainen hoitoonohjaus asiakkaan niin toivoessa. Monessa käyttötilassa on myös ainetestausta, jonka avulla ihmiset voivat varmistua käyttämänsä aineen koostumuksesta ja näin välttää epätoivottuja vaikutuksia käytön yhteydessä.

Tutkimustiedon perusteella valvotut käyttötilat auttavat saavuttamaan ryhmittymiä, jotka eivät ole muiden päihdepalveluiden asiakkaina. Tämä on mahdollistanut välittömän parannuksen asiakkaiden hygieniaan ja vähentänyt riskikäyttöä. Toiminta on myös tuottanut laajempia terveyshyötyjä sekä parannusta yleiseen järjestykseen. Pistosvälineiden yhteiskäyttö on myös vähentynyt palveluiden läheisyydessä, joka osittain rajoittaa tartuntatautien kuten HIV ja HCV (C-hepatiitti) leviämistä ja yliannostuskuolemia. Kansanterveydellisestä näkökulmasta tartuntatautien leviämisen estämisen hyöty valvotuissa käyttötiloissa on kuitenkin marginaalista ja erittäin vaikea todentaa.

Valvotun käyttötilan käynnistäminen ei ole lainsäädännöllisistä syistä Suomessa artikkelin kirjoitushetkellä mahdollista. Helsingin kaupunginhallitus on jättänyt 04/2019 esityksen valtioneuvostolle erillislain säätämiseksi. Tällä turvattaisiin sekä asiakkaiden asioiminen, että työntekijöiden turvallinen työskentely käyttötilassa.

Juha Sedergren
A-klinikkasäätiö

Lähteet

EMCDDA: Perspectives On Drugs. Drug consumption rooms: an overview of provision and evidence. 07/2018. Lähde saatavilla sähköisesti.

 

Lloyd-Smith, Elisa, Wood, Evan, Zhang, Ruth, W. Tyndall, Mark, Montaner Julio S. & Kerr, Thomas: Determinants of Cutaneous Injection-Related Infection Care at a Supervised Injecting Facility. Annals of Epidemiology. Volume 19, Issue 6, June 2009, Pages 404-409. Lähde saatavilla sähköisesti.

 

MacArthur, Georgina J., Velzen, Evavan, Palmateer, Norah, Kimber, Jo, Pharris, Anastasia, Hope, Vivian, Taylor, Avril, Roy, Kirsty, Aspinall, Esther, Goldberg, David, Rhodes, Tim, Hedrich, Dagmar, Salminen, Mika, Hickman, Matthew & J.Hutchinson, Sharon: Interventions to prevent HIV and Hepatitis C in people who inject drugs: A review of reviews to assess evidence of effectiveness. International Journal of Drug Policy Volume 25, Issue 1, January 2014, Pages 34-52. Lähde saatavilla sähköisesti.

 

Peltola, Elli: Huumeiden käyttötila Helsinkiin. Selvitystyö turvallisen, valvotun huumeidenkäyttötilapilotin käynnistämiseksi Helsinkiin. Opinnäytetyö. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Johtamisen ja yhteiskunnallisesti vaikuttavan palvelutuotannon kehittäminen YAMK, 01/2020. Lähde saatavilla sähköisesti.

 

Potier, Chloé, Laprévote, Vincent, Dubois-Arber, Francoice & Rolland, Benjamin: Supervised injection services: What has been demonstrated? A systematic literature review. Drug and Alcohol Dependence. Volume 145, 1 December 2014, Pages 48-68. Lähde saatavilla sähköisesti.