Olet täällä

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy sivustolle, jotta voit käyttää kirjanmerkkejä

Testosteroni ja anaboliset steroidit

Päivitetty 6.3.2020

Testosteroni on miehen elimistön tärkein sukupuolihormoni. Testosteronilla on tärkeä rooli myös naisten elimistössä, mutta pitoisuudet ovat huomattavasti pienempiä. Anaboliset steroidit ovat testosteronin  synteettisiä johdoksia. Testosteronilla on androgeeninen (miehisiä piirteitä tuottava) ja anabolinen (kudoksia kasvattava) vaikutus. Anabolisia steroideja ja testosteronia käytetään sekä kilpaurheilussa suorituksen parantamiseen että kuntoilijoiden keskuudessa lihaskasvun ja ulkonäön parantamiseen.

Lääketieteellinen käyttö

Sekä testosteroni että anaboliset steroidit ovat rikoslain 44. luvun pykälän 16 ensimmäiseen momenttiin liittyvän asetuksen (705/2002) mukaisia dopingaineita. Ne on luokiteltu reseptilääkkeiksi, joiden käyttö on sallittu ainoastaan lääkeviranomaisten vahvistamien sairauksien hoitoon.

Näitä sairauksia ovat muun muassa aivolisäke- tai kivesperäinen testosteronin vajaatuotanto, erilaiset anemiat, luukato sekä krooniset tautitilat, joihin liittyy proteiinikatoa ja kudosten hidastunutta parantumista. Testosteronia käytetään myös miesten vaihdevuosioireiden hoitoon.

Testosteronia käytetään eri testosteroniestereitä (esimerkiksi testosteronipropionaatti, testosteronienantaatti, testosteronifenyylipropionaatti, testosteroni-isokabroaatti, testosteronidekanoaatti, testosteroniundekanoaatti) sisältävinä ruiskeina tai suun kautta otettavina testosteroniundekanoaattikapseleina. Anabolisia steroideja on sekä ruiskeina että tabletteina.

Dopingkäyttö

Anabolisia steroideja ja testosteronia käytetään sekä kilpaurheilussa suorituksen parantamiseen että kuntoilijoiden keskuudessa lihaskasvun ja ulkonäön parantamiseen. Noin prosentti suomalaisesta aikuisväestöstä on käyttänyt dopingaineita ainakin kerran elämässään. Terveen ihmisen käyttäessä hormoneja aiheutuu tästä usein hormonaalisia häiriöitä. Dopingkäytössä on kyse tyypillisesti kehon anabolisten aineiden normaalipitoisuuksien nostamisesta luonnottoman korkealle, mikä nostaa haittavaikutusten riskiä.

Haittavaikutukset

Haittavaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä, ja niiden vakavuus voi vaihdella huomattavasti henkilöiden välillä. Koska useimmat dopingaineiden käyttäjät ovat vielä alle 50-vuotiaita, ovat aineiden pitkäaikaisvaikutukset vasta selviämässä.

Anaboliset steroidit mahdollisine epäpuhtauksineen aiheuttavat haittavaikutuksia lähes kaikkiin elimiin. Tyypillisiä anabolisiin steroideihin ja niiden muuhun kuin lääketieteellisiin korvaushoitoihin liitettyjä terveyshaittoja ovat muun muassa sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet, maksatoksisuus, munuaisten vajaatoiminta, mielialahäiriöt sekä seksuaalitoimintojen häiriöt.

Tutkimusaineiston perusteella voidaan olettaa anabolisten steroidien käytön johtavan lisääntyneeseen sairastavuuteen ja kuolleisuuteen sekä edistävän etenkin sydänperäisen äkkikuoleman riskiä. Anabolisten steroidien ja testosteronin käyttäjien riski kuolla ennenaikaisesti on jopa 3-4,6-kertainen kontrolliryhmiin verrattuna.

Anabolisten steroidien käytön yhteyttä aggressiiviseen käytökseen ei ole pystytty kiistatta näyttämään toteen. On todennäköisempää, että jo valmiiksi aggressiivinen ihminen aloittaa anabolisten steroidien käytön kuin että pelkkä aineiden käyttö saisi aggressiivisen käytöksen aikaan. Saattaa kuitenkin olla, että erityisesti päihteiden ja anabolisten steroidien yhteiskäyttö laukaisee tai lisää riskiä jo olemassa olevaan aggressiiviseen käytökseen.

Naisilla käytön riskit ovat samankaltaisia mutta suurempia kuin miehillä. Koska naisilla on luontaisesti huomattavasti vähemmän testosteronia elimistössään, aiheuttavat suuret annokset anabolisia steroideja miesmäisiä piirteitä ja muita muutoksia, joista osa jää pysyviksi.

Nuorilla kasvuikäisillä taas kasvu saattaa pysähtyä ja seurauksena voi olla lyhytkasvuisuutta.

Muut riskit

Muita riskejä ja lieveilmiöitä, jotka liittyvät kuntodopingin käyttöön, ovat muun muassa pistämiseen liittyvät infektioriskit, aineiden alkuperän tuntemattomuus ja mahdolliset epäpuhtaudet sekä käyttöön liittyvä stigma, eli häpeäleima. 

Anabolisten steroidien käytön lopettaminen voi saada aikaan vieroitusoireiden kaltaisen tilan, koska suurten annosten käytön loputtua saattaa ilmetä seksuaalisia häiriöitä, väsymystä, masentuneisuutta ja jopa itsetuhoisuutta. Käytön lopettamisen jälkeen gonadotropiinitasot palautuvat yleensä 13–24 viikossa. Hormonitoiminnan palautuminen saattaa kestää kuitenkin kuukausista vuosiin. Pienellä osalla henkilöistä hormonitoiminta ei välttämättä koskaan palaudu entiselleen, ja he tarvitsevat testosteronikorvaushoitoa. Vieroitusoireet voivatkin ajaa käyttäjät hormonien käytön kierteeseen. On arvioitu, että noin 30 % käyttäjistä kokee riippuvuutta.

Haittavaikutusten itselääkintä

Usean käyttäjän lääkekokonaisuuteen kuuluvat niin sanotut post cycle therapy -aineet (PCT). Näitä ovat tyypillisesti antiestrogeenit (myös: SERM, selektiivinen estrogeenireseptorin modulaattori, aromataasin estäjät) ja istukkahormoni. Näitä aineita käytetään usein kuurien välissä, eli silloin kun anabolisten steroidien käyttö lopetetaan tai annoskokoa vähennetään. Näiden aineiden tarkoituksena on elvyttää omaa hormonituotantoa, mutta käytössä on kuitenkin samankaltaisia riskejä kuin muidenkin dopingaineiden käytössä. Esimerkiksi pimeiltä markkinoilta hankitun PCT-aineen sisältöä on lähes mahdotonta tietää. 

Suomessa terveydenhuollossa ei ole olemassa virallisia suosituksia pitkään jatkuneen dopingaineiden käytön vieroittautumiseen ja PCT-aineiden käyttöön.

Timo Seppälä
lääketieteellinen johtaja
Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry

Päivittänyt: 
Joni Askola, Ville Leskinen
Dopinglinkki
A-klinikkasäätiö

Alkuperäinen julkaisu 19.3.2010

Lue lisää kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä ja niiden haittavaikutuksista

Vinkki! Kuntoilijoiden dopingaineiden käyttöön liittyen voit kysyä nimettömästi Dopinglinkin neuvonnasta. Voit kysyä omasta, läheisen tai asiakkaan tilanteesta.

Bahrke & Yesalis (2004): Abuse of anabolic androgenic steroids and related substances in sport and exercise. Current Opinion in Pharmacology 4: 614–620.

Bhasin, Brito, Cunningham, Hayes, Hodis, Matsumoto, Snyder, Swerdloff, Wu & Yialamas (2017): Testosterone Therapy in Men With Hypogonadism: An Endocrine Society Clinical Practice Guideline. Journal of Clinical Endocrinology and Metabolism. 103(5):1715-1744. 

Büttner & Thieme (2010): Side effects of anabolic androgenic steroids: pathological findings and structure-activity relationships. Handbook of Experimental Pharmacology. (195):459-84. 

Christou MA, Christou PA, Markozannes, Tsatsoulis, Mastorakos & Tigas (2017): Effects of Anabolic Androgenic Steroids on the Reproductive System of Athletes and Recreational Users: A Systematic Review and Meta-Analysis. Sports Medicine. 47(9):1869-1883.

Coomber, Pavlidis, Gisella, Wilde, Schmidt& Redshaw. The Supply of Steroids and Other Performance and Image Enhancing Drugs (PIEDs) in One English City: Fakes, Counterfeits, Supplier Trust, Common Beliefs and Access. Performance Enhancement & Health. 2015;3(3): 135-144.

Friedman, Arad & Ben Amotz (2016): Body Builder's Nightmare: Black Market Steroid Injection Gone Wrong: a Case Report. Plastic and Reconstructive Surgery – Global Open. 4(9):e1040.

Giammanco, Tabacchi, Giammanco, Di Majo & La Guardia (2005): Testosterone and aggressiveness. Medical Science Monitor 11(4): 136–145.

Griffiths, Henshaw & McKay (2017): Post-cycle therapy for performance and image enhancing drug users: A qualitative investigation. Performance Enhancement & Health. 5(3), 103-107.

Hall & Hall (2005): Abuse of Supraphysiologic Doses of Anabolic Steroids. Southern Medical Journal 98: 550–555.

Horwitz, Andersen, & Dalhoff (2019): Health consequences of androgenic anabolic steroid use. Journal of  Internal Medicine. 285(3):333-340. 

Kanayama, Hudson & Pope (2008): Long-term psychiatric and medical consequences of anabolic–androgenic steroid abuse: A looming public health concern? Drug and Alcohol Dependence 98: 1–12.

Kanayama, Brower, Wood, Hudson & Pope (2009): Anabolic-androgenic steroid dependence: an emerging disorder. Addiction. 104(12):1966-78. 

Kanayama, Kaufman & Pope (2018): Public health impact of androgens. Current Opinion in Endocrinology, Diabetes and Obesity. 25(3):218-223. 

Karila, Hovatta, Seppälä (2004): Concomitant abuse of anabolic androgenic steroids and human chorion gonadotropin impairs spermatogenesis in power athletes. International Journal of Sports Medicine 25: 257–263.

Kimergård, Breindahl, Hindersson & McVeigh (2014): The Composition of Anabolic Steroids from the Illicit Market is Largely Unknown: Implications for Clinical Case Reports. Q J Med. 2014; 107: 597-598.

Lood, Eklund, Garle & Ahlner (2012): Anabolic androgenic steroids in police cases in Sweden 1999-2009. Forensic Science International. 219(1-3):199-204. 

Lundholm, Käll, Wallin & Thiblin (2010): Use of anabolic androgenic steroids in substance abusers arrested for crime. Drug & Alcohol Dependence. 111(3):222-6.

Lundholm, Frisell, Lichtenstein & Långström (2015): Anabolic androgenic steroids and violent offending: confounding by polysubstance abuse among 10,365 general population men. Addiction. 110(1):100-8. 

Mäntysaari, Karila & Seppälä (2005): Cardiovascular findings in power athletes abusing anabolic androgenic steroids. International Review of the Armed Forces Medical Services 75: 12–15.

Nieschlag & Vorona (2015): Doping with anabolic androgenic steroids (AAS): Adverse effects on non-reproductive organs and functions. Reviews in Endocrine and Metabolic Disorders. 16(3):199-211.

Nieschlag & Vorona (2015): Mechanisms in Endocrinology: Medical consequences of doping with anabolic androgenic steroids: effects on reproductive functions. European Journal of Endocrinology. 173(2):R47-58. 

Onakomaiya & Henderson (2016): Mad men, women and steroid cocktails: A review of the impact of sex and other factors on anabolic androgenic steroids effects on affective behaviors. Psychopharmacology (Berl). 233(4): 549–569.

Pirkola & Seppälä (2005): Huumeet ja anaboliset aineet. Nuorten terveys 2000. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, KTL B7 / 2005, 65–68.

Pärssinen & Seppälä (2002): Steroid use and long-term health risks in former athletes. Sports Medicine 32(2): 83–94.

Pärssinen, Kujala, Vartiainen, Sarna & Seppälä (2000): Increased premature mortality of competitive powerlifters suspected to have used anabolic agents. International Journal of Sports Medicine 21: 225–227.  

Sarikaya, Peters, Schulz, Schönfelder, Michna (2007): Biomedical Side Effects of Doping. International Symposium Munich, Germany. “Harmonising the Knowledge About Biomedical Side Effects of Doping” -Project of the European Union. http://www.doping-prevention.com/fileadmin/files/Doping_prevention/Biome...

Seppälä & Karila (1996): Suorituskykyyn vaikuttavien aineiden väärinkäyttö. Käytännön Lääkäri 3: 129–135.

Taimela & Seppälä (1994): Voimaharjoittelussa käytettävien anabolisten aineiden haitat. Suomen Lääkärilehti 20–21: 2051–2061.

Thiblin, Mobini-Far & Frisk (2009): Sudden unexpected death in a female fitness athlete, with a possible connection to the use of anabolic androgenic steroids (AAS) and ephedrine. Forensic Science International 184: e7–e11.

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä annettu: 3006 - Keskiarvo: 2