Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

Itsemurhien ja päihteiden yhteys

Julkaistu 30.12.2022

Vaikka itsemurhakuolleisuus on Suomessa lähes EU-maiden keskitasolla, se on yhä suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Itsemurhien määrä Suomessa on vähentynyt, mutta väestömäärän kasvun takia itsemurhakuolleisuuden voi olettaa suurenevan ilman toimenpiteitä itsemurhien ehkäisemiseksi.

Vuonna 2020 julkaistiin kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Itsemurhien ehkäisyohjelma sisältää 36 toimenpide-ehdotusta, jotka liittyivät asenteisiin vaikuttamiseen, itsemurhakeinoihin vaikuttamiseen, varhaistuen tarjoamiseen, riskiryhmien tukemiseen, hoidon kehittämiseen, mediaosaamisen lisäämiseen sekä tietoperusteisuuden ja tutkimuksen vahvistamiseen.

Itsemurhien yleisyys Suomessa

Suomessa itsemurhakuolleisuus kasvoi vuoteen 1990 asti, jolloin Suomessa tehtiin yli 1 500 itsemurhaa. Tämän jälkeen itsemurhien määrä on laskenut tasaisesti. Vuosina 1986–1996 toteutetusta valtakunnallisesta itsemurhien ehkäisyprojektista seurasi myönteinen kehitys. Itsemurhien määrässä oli pientä kasvua vuosina 2016–2017, jonka jälkeen itsemurhien määrä taas vähentyi.

Vuonna 2021 itsemurhia tehtiin 747, mikä oli hieman yli 1 % kaikista kuolemansyistä. Nuorten kuolemissa itsemurhien osuus kuitenkin korostuu, koska nuorten kuolleisuus muihin syihin on vähäistä.

Itsemurhayrityksiä on Suomessa vuosittain arviolta 10000–30000. Tarkkaa määrää on vaikea arvioida, sillä kaikkia yrityksiä ei ilmoiteta terveydenhuoltoon tai muille viranomaisille. Kun haastattelututkimuksessa on voitu ottaa huomioon myös ne itsemurhayritykset, jotka eivät johda hoitoon hakeutumiseen, vuosittain itsemurhayrityksiä on ollut yhdellä sadasta.

Vuonna 2021 miesten osuus itsemurhan tehneistä oli 70 %. Itsemurhan tehneiden mediaani-ikä oli 50 vuotta. Neljäsosa itsemurhan tehneistä oli täyttänyt 65 vuotta. Nuorten osuus itsemurhan tehneistä oli 11 %.

Vaikka nuorten itsemurhakuolleisuus Suomessa on vähentynyt yli 40 % vuodesta 1990, se on edelleen kansainvälisesti arvioituna suuri. Itsemurha-ajatukset ja yritykset ovat tytöillä yleisempiä kuin pojilla. Kuitenkin itsemurhista poikien tekemiä on 75-80 %.

Vuosina 2016–2018 Itsemurhakuolleisuus oli koko maata suurempi Länsi-Pohjan, Kainuun, Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä ja koko maata pienempi Keski-Pohjanmaan sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiireissä. Vastaavia alueellisia eroja on havaittu Suomessa vuosikymmenien ajan. Vuosina 2016–2021 itsemurhakuolemien lukumäärä ei suurentunut merkitsevästi millään sairaanhoitopiirin alueella.

Altistavat ja suojaavat tekijät

Vuosina 1986–1996 toteutetussa itsemurhien ehkäisyprojektissa havaittiin, että itsemurhaan kuol­leista useimmilla (88 %) oli samanaikaissairauksia. Niistä yleisimmät ovat depressio (59 %), jokin merkittävä fyysinen sairaus (46 %), päihdehäiriö (43 %) ja jokin persoo­nallisuushäiriö (31 %).

Kun tutkittiin vuosina 2016-2018 tehtyjä itsemurhia, yleisimmät itsemurhakuolemaan myötävaikuttaneet sairaudet olivat alkoholin käytön aiheuttamat aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt sekä masennushäiriöt. Molemmat näistä tautiryhmistä olivat merkittävästi myötävaikuttaneet noin joka neljänteen itsemurhakuolemaan.

Edellisten lisäksi itsemurha-ajatusten taustalla voi olla elämänhallinnan haasteita, ristiriitoja ihmissuhteissa, syrjäytymistä sekä pitkäaikainen sairaus (erityisesti kipua aiheuttavat sairaudet). Taustalla voi olla alkoholin lisäksi muidenkin päihteiden pitkään jatkunutta käyttöä.

Nuoruusikäisen itsetuhoinen käyttäytyminen liittyy yleensä mielenterveyden häiriöön, kuten ahdistukseen, masennukseen, psykoottisuuteen, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, päihdeongelmiin, käytöshäiriöihin ja tunteiden säätelyn häiriöihin.

Itsemurhayritysten riskitekijät ovat samanlaisia kuin itsemurhien, mutta alkoholiongelmiin ja persoonallisuushäiriöihin liittyvän impulsiivisen käyttäytymisen osuus on itsemurhayrityksissä suurempi.

Suurimmassa itsemurhavaarassa ovat itsemurhasta viestineet ja itsemurhaa aiemmin yrittäneet.

Altistavien tekijöiden lisäksi itsemurhariskiin vaikuttaa suojaavat tekijät tai niiden puute. Itsemurhaan johtavassa kehityskulussa on lähes aina kyse kasaantuvista elämän ongelmista, jolloin suojaavat tekijät vähitellen heikentyvät ja lopulta puuttuvat. Itsemurhiin vaikuttavia taustatekijöitä on lueteltu tarkemmin artikkelin lopusta löytyvässä luettelossa.

Päihteiden vaikutus itsemurhiin

Suomessa noin 40 % miesten itsemurhista tehdään humalassa. Terveydenhuollon tietoon tulevista itsemurhaa yrittäneistä noin puolet ovat päihtyneitä. Nuorilla suurin osa itsemurhayrityksistä on tekohetkellä impulsiivisia, ja ne tehdään päihtyneenä.

Vuosina 2016-2018 tehdyistä itsemurhista noin 26 % tapauksista ongelmallinen alkoholin käyttö myötävaikutti itsemurhaan. Vastaavasti huumausaineiden käyttö myötävaikutti noin 9 % tapauksista.

Hieman vanhemmissa tutkimuksissa on todettu alkoholihäiriön nostavan itsemurhariskiä yli kymmenkertaiseksi suomalaiseen normaaliväestöön verrattuna. Helsingissä itsemurhaa yrittäneitä seurattiin viisi vuotta ja huumeiden käyttö ennusti vahvasti myöhempää itsemurhaa.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 huumausaineisiin kuoli 287 henkilöä. Näistä 40 oli huumeilla tai huumeiksi luokiteltavilla lääkkeillä tehtyjä itsemurhia. Erityisesti miesten itsemurhia oli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Aiemmin naiset olivat tehneet miehiä enemmän itsemurhia huumeilla, mutta miesten osuus oli noussut 60 prosenttiin.

Itsemurhien ehkäisytaitoja lisäävä koulutus

Tutkimusten mukaan 20–75 % itsemurhaan kuolleista on ollut yhteydessä perusterveydenhuoltoon itsemurhaa edeltäneen kuukauden aikana. Potilas ei aina paljasta itsetuhoisia ajatuksiaan, mutta myös hoitavan henkilöstön valmiuksissa saattaa olla puutteita.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itsemurhien ehkäisy -verkkokoulun tarkoituksena on lisätä erityisesti perusterveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaisten osaamista itsetuhoisen potilaan kohtaamisessa, itsemurhavaaran tunnistamisessa ja puheeksi otossa sekä jatkohoidon suunnittelussa. Verkkokoulu on kuitenkin avoin ja maksuton kaikille kiinnostuneille.

Tukea itsemurhaa harkitseville, itsemurhaa yrittäneille ja heidän läheisilleen

Kriisipuhelin päivystää 24/7. Lisäksi kriisipuhelin päivystää englanniksi, ruotsiksi, arabiaksi, ukrainaksi, venäjäksi tiettyinä aikoina.

12–29-vuotiaille suunnattu Sekasin-chat päivystää ma-pe klo 9-24 ja viikonloppuisin klo 15-24. Sekasin-chatissa voi keskustella mieltä askarruttavista kysymyksistä tai aiheista nimettömänä ja luottamuksellisesti. Chatissa päivystävät järjestöjen ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset. Keskustelulle on aikaa noin 45 min kerrallaan. Sekasin-chat päivystää myös ruotsiksi ma-to klo 14-19 ja la klo 16-20.

Kriisikeskusten kriisivastaanotoille tai etävastaanotolle voi varata keskusteluajan kriisityöntekijän kanssa. Vastaanotolla saa lyhytaikaista keskusteluapua veloituksetta. Kriisikeskuksia on yli kahdessakymmenessä kunnassa. Lisäksi Solmussa-chat tarjoaa keskusteluapua silloin, kun vastaanotolle saapuminen tai puhelinsoitto eivät ole mahdollisia tai kirjoittaminen on muuten luontevampi tapa käsitellä asiaa.

Itsemurhien ehkäisykeskukset antavat apua itsemurhayrityksen jälkeen asiakasvastaanotoilla Helsingissä ja Kuopiossa. Lisäksi itsemurhien ehkäisykeskuksissa järjestetään vertaistukiryhmiä itsemurhan kautta läheisensä menettäneille sekä itsemurhaa yrittäneiden läheisille.

Tukinetin kautta voi osallistua ryhmächatteihin, kahdenkeskisiin chatteihin, ottaa osaa ryhmäkeskusteluihin tai saada henkilökohtaisen tukihenkilön.

Surunauha ry tarjoaa vertaistukea itsemurhan tehneiden läheisille.

Janne Nahkuri
A-klinikkasäätiö

Itsemurhiin vaikuttavat taustatekijät
Lähteet

Katsaus: Huumausainekuolemat lisääntyivät vuonna 2021. Tilastokeskus 9.12.2022. Saantitapa: https://www.stat.fi/julkaisu/cl8slomfgpjyk0bw7wivrbxpa

 

Itsemurhakuolemat Suomessa 2016-2018 : Oikeuslääketieteellinen tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, 2020. Lähde saatavilla sähköisesti.

 

Itsemurhakuolemat Suomessa vuosina 2016-2021 (Tutkimuksesta tiiviisti 47/2022). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, 2022. Lähde saatavilla sähköisesti.

 

Itsemurhien ehkäisy. thl.fi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 14.12.2022.
Saantitapa: https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/itsemurhien-ehkaisy

 

Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito. Käypä hoito -suositus, 18.02.2022. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Saantitapa: https://www.kaypahoito.fi/hoi50122

 

Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Sosiaali- ja terveysministeriö 11.02.2020. Lähde saatavilla sähköisesti

 

Nuoren viiltely ja muu itsetuhoinen käyttäytyminen. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2018;134(8):857-64. Lähde saatavilla sähköisesti

 

Päihdehäiriöt ja itsemurhat. Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito. Lisätietoa aiheesta, 7.1.2020. Saantitapa: https://www.kaypahoito.fi/nix02751

 

Riskiryhmien tukeminen. thl.fi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Saantitapa: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/itsemurhien-ehkaisyohjelma/riskiryhmien-tukeminen

 

Tilastoja ja tietoja. Surunauha ry. Saantitapa: https://surunauha.net/lukemista/tilastoja-ja-tietoja/