Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

Päihteitä käyttävän tahdosta riippumaton hoito

Päivitetty 16.10.2023

Tilanteissa, joissa henkilön päihteiden käyttö pitkittyy ilman, että läheiset tai viranomaiset pystyvät siihen vaikuttamaan, tiedustellaan usein tahdonvastaisen hoidon mahdollisuutta. Nykyisessä päihdehuoltolaissa on suhteellisen selkeästi määritelty tilanteet, joissa asiakkaan omasta tahdosta riippumaton hoito voidaan toteuttaa. Laki asettaa kuitenkin etusijalle vapaaehtoisuuteen perustuvat palvelut. Jos vapaaehtoisuuteen perustuvat palvelut eivät ole mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi, ihminen voidaan määrätä hoitoon aiheuttamansa terveysvaaran perusteella.

Terveysvaaralla tarkoitetaan sitä, että asiakas on ilman päihteidenkäytön keskeyttämistä ja asianmukaista hoitoa välittömässä hengenvaarassa päihteiden käyttönsä vuoksi tai vaarassa saada kiireellistä hoitoa vaativan terveydellisen vaurion. Hoitomääritys voidaan tehdä korkeintaan viideksi vuorokaudeksi. Hoitoa voidaan toteuttaa esimerkiksi terveyskeskuksen tai sairaalan vuodeosastolla. Tahdosta riippumaton hoito on lopetettava heti, kun terveysvaaran mukaisia hoidon edellytyksiä ei enää ole.

Hoitoon lähettämistä varten on olemassa sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake, johon kirjataan lähettävän lääkärin arvio ja perustelut tahdosta riippumattomalle hoidolle, asianomaisen mielipiteen kuuleminen sekä ylilääkärin tai terveyskeskuksen vastaavan lääkärin tekemä päätös tahdosta riippumattomasta hoidosta.

Terveysvaaran perusteella toteutettava tahdosta riippumaton hoito ei ole varsinaisen päihdehäiriön hoitoa, vaan kyse on tyypillisesti päihdehäiriöön liittyvän somaattisen, henkeä uhkaavan komplikaation hoidosta. 

Alle 18-vuotiasta lasta ei määrätä hoitoon ilman erityistä syytä. Toimenpiteen on oltava lapsen kannalta erityisen perusteltu ja tämän oman edun mukainen. Usein kuitenkin lastensuojelulain tai mielenterveyslain mukaiset toimenpiteet ovat lapsen kannalta soveltuvampia niissäkin tilanteissa, joissa nuori käyttää päihteitä.

Pakkotoimiin ryhtymisen tulisi aina merkitä erityistä sitoutumista vielä tavallistakin intensiivisempään tukeen ja apuun. Tahdonvastaiset toimet eivät sinällään ratkaise ongelmatilanteita. Ne antavat parhaimmillaan hieman lisäaikaa, jotta välitön väkivallan, itsetuhon ja päihteidenkäytön kierre saadaan katkaistuksi. Jotteivat ongelmat jatkossa pahenisi, tarvitaan tavallisesti tiivistä yhteistyötä asiakkaan, hänen perheensä ja viranomaisten kesken.

Lisätietoja päihdehuoltolain mukaisesta, tahdosta riippumatta toteutettavasta hoidosta saa hyvinvointialueen terveyskeskuksesta.

Olavi Kaukonen
toimitusjohtaja
A-klinikkasäätiö

Alkuperäinen julkaisu 4.4.2006 

Lähteet

Päihdehuoltolaki

 

Jonna Levola, Margareeta Häkkinen, Eila Sailas ja Solja Niemelä: Tahdosta riippumattoman päihdehoidon hyödyt ja haitat tulee punnita. Suomen Lääkärilehti. Julkaistu verkossa 13.4.2023.