Olet täällä

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy sivustolle, jotta voit käyttää kirjanmerkkejä

Alkoholiverotuksen muutokset

Julkaistu 25.10.2021

Alkoholijuomien fyysisen saatavuuden rajoittamisen lisäksi alkoholijuomien verotus ja alkoholijuomien korkea hintataso on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi säädellä alkoholinkulutusta ja alkoholihaittojen tasoa. Alkoholiverotuksen käyttäminen alkoholipoliittisena työkaluna vaikeutui Suomessa liityttyä EU:n jäseneksi vuonna 1995 ja erityisesti vuonna 2004, jolloin alkoholin matkustajatuonti muista EU-maista vapautui ja halvan alkoholin Virosta tuli EU:n jäsen. Vastauksena alkoholin matkustajatuonnin vapautumiseen, alkoholiverotusta laskettiin Suomessa keskimäärin 33 prosenttia maaliskuussa 2004. Päätös alentaa verotusta näkyi alkoholinkulutuksen kasvuna ja merkittävänä alkoholihaittojen nousuna. Korkeimmillaan alkoholin kokonaiskulutus oli vuonna 2005, jolloin kulutus Suomessa kipusi 12,1 litraan sataprosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti.

Alkoholihaittojen kasvaessa hallituksen suhtautuminen alkoholiverotukseen muuttui 00-luvun loppupuolella ja vuoden 2008 alussa hallitus korotti alkoholijuomien verotusta keskimäärin 11,5 prosenttia. Vuosien 2008 ja 2021 välillä alkoholiverotusta korotettiin kaiken kaikkiaan 8 kertaa (Taulukko).

Taulukko. Alkoholiveron muutokset 2000-luvulla ja muutokset tilastoimattoman alkoholin kulutuksessa ja alkoholin kokonaiskulutuksessa.

Vuosi Keskimääräinen veromuutos (%) Tilastoimattoman alkoholinkulutuksen muutos (%) Kokonaiskulutuksen muutos (%)
1.3.2004* -33 % +76,6 % +13,7 %
1.1.2008 +11,5 % +3,8 % -1,2 %
1.1. ja 1.10.2009 +10 % ja +10 % +6,7 % -1,5 %
1.1.2012 +10 % -2,9 % -5,1 %
1.1.2014 +7 % -5,2 % -3,8 %
1.1.2018** +10 % +6,3 % +0,9 %
1.1.2019 +2,5 % -5,3 % -2,9 %
1.1.2021 +5 % ei saatavilla ei saatavilla

* Alkoholin matkustajatuonti muista EU-maista vapautui.
** Uusi, alkoholin saatavuutta lisännyt alkoholilaki (1102/2017) astui voimaan.

Hallituksen esityksissä alkoholiveron korotuksia on perusteltu verotuottojen lisäämisellä ja alkoholin kulutuksen ja haittojen vähentämisellä. Alkoholiverotus on siis edelleen keskeinen alkoholin kulutuksen ja haittojen sääntelyn väline suomalaisessa alkoholipolitiikassa. Vuodesta 2007 lähtien alkoholin kokonaiskulutus laski vuoteen 2017 mennessä lähes viidenneksellä, mikä pääosin selittyy useilla alkoholiveron korotuksilla ja pitkään jatkuneella talouden laskusuhdanteella. Myös valtion verotuotot ovat kasvaneet veronkorotusten myötä. Tarkastelusta selviää myös, että alkoholin veronkorotuksiin usein liitetty alkoholin matkustajatuonnin ja tilastoimattoman kulutuksen kasvu ei läheskään aina ole toteutunut, vaikka alkoholiveroja olisikin korotettu.

Vuoden 2017 alkoholilain (1102/2017) astuttua voimaan korotettiin myös alkoholiverotusta 10 prosentilla alkuvuodesta 2018. Tästä huolimatta alkoholin kokonaiskulutuskulutus jopa lisääntyi marginaalisesti (0,9 %) vuonna 2018. Vuonna 2019 alkoholin kokonaiskulutus väheni noin kolme prosenttia. Vuonna 2020 ei tehty mitään alkoholiveron korotuksia tai muitakaan alkoholipoliittisia muutoksia, mutta alkoholin kokonaiskulutus väheni kuitenkin edellisvuodesta 5,2 prosentilla 9,2 litraan sataprosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Alkoholin kulutuksen laskun syynä vuonna 2020 olivat pääosin koronaepidemia ja sen rajoitustoimet.

Thomas Karlsson
Johtava asiantuntija, THL

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä annettu: 1864 - Keskiarvo: 3