Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

Kuntodoping Suomessa

ulkaistu 29.10.2021

Kuntodopingilla tarkoitetaan kilpaurheilun ulkopuolista dopingaineiden käyttöä. Doping-sana liitetään usein vahvasti urheiluun, vaikka suurin dopingaineiden käyttäjäkunta löytyy tavallisten kuntoilijoiden joukosta. Kilpaurheilun dopingin ja kuntodopingin suurimmat erot liittyvät dopingaineiden käytön motiiveihin. Kilpaurheilussa käyttöä motivoi lähes aina voittaminen, kun kuntoilun puolella motiivit liittyvät usein oman kehon muokkaamiseen.

Kuntodopingia on kartoitettu osana THL:n toteuttamaa päihdetutkimusta vuodesta 2010. Kuntodopingin käyttö on pysynyt Suomessa samalla tasolla jo pidempään. Päihdetutkimukseen perustuvan arvion mukaan noin 1 % suomalaisesta väestöstä on joskus käyttänyt tai kokeillut dopingaineita. Dopingaineiden tilastointi on haastavaa, sillä käyttöön liittyy häpeää ja suurin osa ei myönnä dopingaineiden käyttöä edes haittavaikutusten ilmetessä. Dopingaineiden käyttöä ei ole Suomessa kriminalisoitu.

Yleisimmin käytetyt kuntodopingaineet

Kuntodopingaineita on useita erilaisia ja niitä käytetään moneen eri tarkoitukseen. Niitä voidaan käyttää tabletteina, kapseleina, ja injektoitavina nesteinä. Virallista kuntodopingaineiden luokittelutapaa ei ole olemassa. Yhdellä dopingaineella voi olla useita eri käyttötarkoituksia. Se voi olla vaikutusmekanismiltaan esimerkiksi lihaksia kasvattava, rasvaa polttava, voimaa lisäävä ja ulkonäköä parantava.

Suurin osa dopingaineista on ihmis- tai eläinlääkeaineiksi kehiteltyjä ja väärinkäytetyt annokset ovat usein moninkertaisia lääkinnällisiin annoksiin verrattuna. Miehet käyttävät anabolisia steroideja useammin kuin naiset. Naisten dopingaineiden käytön on arvioitu painottuvan enemmän erilaisiin rasvanpolttajiin ja muihin anabolisiin aineisiin kuin androgeeneihin. Todennäköisin syy tähän on miehen ja naisen erilaiset kauneusihanteet. Maskuliinista naisvartaloa ajatellaan harvemmin kehonkuvaihanteena. Naisten dopingaineiden käyttöä on kuitenkin tutkittu huomattavasti vähemmän kuin miesten.

Yleisimmin käytettyjä kuntodopingaineita

– testosteroni ja anaboliset steroidit

– kasvuhormoni, insuliini, insuliinin kaltainen kasvutekijä, beeta-2-agonistit, selektiiviset androgeenireseptoreiden modulaattorit

– kilpirauhashormonit, amfetamiini, efedriini, dinitrofenoli, modafiniili, melanosyytteja stimuloiva hormoni

– istukkahormoni, selektiiviset estrogeenireseptoreiden modulaattorit, aromataasin estäjät

Dopingaineiden käytön tyypillisiä piirteitä

Dopingaineita, varsinkin anabolisia steroideja, käytettäessä on tyypillistä käyttää useaa eri ainetta rinnakkain. Näin pyritään tehostamaan vaikutuksia ja vähentämään haittavaikutuksia. Tätä kutsutaan ”stacking” termillä. Anabolisten steroidien käyttäminen tapahtuu yleensä sykleissä. Syklit sisältävät käyttöjakson, jonka jälkeen ”palautellaan kuurista” ja aloitetaan uusi käyttöjakso. Käyttöjaksot kestävät noin viikoista kuukausiin ja tauot yleensä 1-2 kuukautta. Käytön piirteet voivat kuitenkin vaihdella annoskokojen, ainemäärien ja sekakäytön osalta. Käyttö voi olla myös jatkuvaa, jota kutsutaan ”blast and cruise” termillä. Tällöin syklien välissä ei pyritä palauttelemaan vaan käytössä on jatkuvasti vähintään pieni annos hormoneja.

Kuntodopingaineiden käyttäjiä ja käytön tapoja ei voida niputtaa samaan ryhmään. Jokainen käyttäjä luo oman riskiprofiilinsa, mihin vaikuttavat muun muassa käytettävät dopingaineet ja niiden lukumäärät, annoskoot, käytön kesto, perintötekijät, sosiaalinen ympäristö sekä dopingaineiden lisäksi mahdollisesti käytettävät päihteet.

Dopingaineiden ja päihteiden sekakäyttö

Dopingaineiden yhteydessä saatetaan käyttää päihteitä kuten esimerkiksi alkoholia, kannabista, amfetamiinia, kokaiinia tai erilaisia kipulääkkeitä. Päihteillä voi olla erilaisia käyttötarkoituksia dopingaineiden rinnalla. Esimerkiksi kannabista voidaan käyttää unen parantamiseen ja amfetamiini voi toimia piristeenä ja rasvanpolttajana. Päihteitä saatetaan käyttää myös esimerkiksi juhlimisen yhteydessä, jolloin sekakäytön haitat saattavat näkyä impulsiivisuutena tai aggressiivisena käytöksenä. Yhteisvaikutuksia ei kuitenkaan esiinny kaikilla käyttäjillä. Dopingaineiden ja päihteiden sekakäyttö voi kuitenkin lisätä terveysriskejä entisestään. Piristeiden kiihdyttävä vaikutus voi toimia laukaisevana tekijänä sydänkohtauksissa, joille pitkäaikainen anabolisten steroidien käyttö altistaa. Yhteiskäyttö saattaa myös muuttaa aineiden vaikutuksia.

Anabolisten steroidien aiheuttamat terveysriskit

Dopingaineiden käyttöön liittyy lievempiä ja vakavampia haittavaikutuksia, jotka yleensä korreloivat käyttöajan ja käytettyjen aineiden mukaan. Tunnetuimpia haittavaikutuksia ovat sydän- ja verenkiertoelimistön ongelmat, maksatoksisuus, seksuaalitoimintojen häiriöt sekä erilaiset mielialahäiriöt. Lähes kaikki käyttäjät kokevat jonkinlaisia haittavaikutuksia ja osa niistä on lievempiä kuten akne, rintojen kasvu tai heikentynyt seksuaalinen halukkuus.

Vakavampia haittoja etenkin pidempi aikaisessa käytössä ovat esimerkiksi sydämen kammiolaajentuminen ja sidekudosmuodostus sydänlihaksessa. Sydänlihasmuutokset voivat olla osittain palautuvia, mutta mikäli käyttö on aiheuttanut sydänlihaksen solutuhoa ja sitä kautta sidekudoksen muodostumista ovat muutokset palautumattomia. Etenkin oraalisesti käytetyt steroidivalmisteet voivat nostaa nopeasti maksa-arvoja ja aiheuttaa ajan myötä maksavaurioita. Anabolisten steroidien aiheuttama hypogonadismi (testosteronin tuotannon lasku) on yleinen haittavaikutus, joka tulee lähes kaikille mieskäyttäjille.

Anabolis-androgeenisten steroidien käyttö vähentää hypotalamus-aivolisäke-kivesakselin toimintaa miehillä, aiheuttaen oman testosteronintuotannon lamaantumisen. Anabolisten steroidien käytön lopettaminen saakin usein aikaan vieroitusoireisiin verrattavan tilan, jonka seurauksena voi esiintyä seksuaalisia häiriöitä ja väsymystä. Hormonitoiminnan palautuminen kestää yksilöllisesti kuukausista jopa vuosiin ja pienellä osalla hormonitoiminta ei välttämättä palaudu koskaan ennalleen. Tällöin on harkittava testosteronikorvaushoitoa, jonka määrää yleensä endokrinologi (hormoneja tuottavien elinten erikoislääkäri).

Osittain lopettamisesta johtuvien oireiden takia, saattaa syntyä riippuvuutta anabolisiin steroideihin ja muihin hormoneihin. Onkin arvioitu, että noin kolmannes anabolisten steroidien käyttäjistä kokee jonkin asteista riippuvuutta käyttämiinsä aineisiin. Riippuvuutta selittää fyysisten oireiden lisäksi myös psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Anabolisten steroidien käytön haittavaikutuksina voi esiintyä erilaisia psykiatrisia oireita kuten ärtyneisyyttä, hypomaniaa, masennusta, liioiteltua itsevarmuutta tai pahimmillaan psykoottisia oireita tai itsetuhoista käytöstä. Mielialahäiriöitä esiintyy useammin, kun käytetyt annokset ovat suuria. Anaboliset steroidit voivat vaikuttaa aivojen serotoniini- ja dopamiinivälittäjäainejärjestelmiin ja saattavat aiheuttaa pitkäaikaisia muutoksia aivoissa.

Anabolisten steroidien haittavaikutukset korostuvat naisilla luontaisen testosteronitason ollessa huomattavasti matalampi kuin miehillä. Naisille voi miehilläkin tavattujen haittavaikutusten lisäksi aiheutua muun muassa klitoriksen kasvua, rintojen pienentymistä, kohdun surkastumista, kuukautishäiriöitä ja äänen madaltumista. Kasvuikäisenä aloitettu anabolisten steroidien käyttö on todennäköisesti haitallisempaa kuin aikuisena, sillä steroidit saattavat aiheuttaa kasvulevyjen sulkeutumisen ja kasvun pysähtymisen.

Ville Leskinen, TtM, Dopinglinkki

Lähteet

Bhasin S, Brito J, Cunningham G, Hayes F, Hodis H, Matsumoto A, Snyder P, Swerdloff R, Wu F, Yialamas M. Testosterone therapy in men with hypogonadism: An endocrine society clinical practice guideline. J Clin End Met. 2018;103(5):1715–1744

 

Büttner A, Thieme D. Side effects of anabolic androgenic steroids: Pathological findings and structure-activity relationships. Handb Exp Pharmacol. 2010;(195):459–84

 

Christou MA, Christou PA, Markozannes G, Tsatsoulus A, Mastorakos G, Tigas S. Effects of anabolic androgenic steroids on the reproductive system of athletes and recreational users: a systematic review and meta-analysis. Sports Med. 2017;47(9):1869– 1883

 

Hope VD, McVeigh J, Marongiu A, Evans-Brown M, Smith J, Kimergård A, Croxford S, Beynon C, Parry J, Bellis M, Ncube F. Prevalence of, and risk factors for, HIV, hepatitis B and C infections among men who inject image and performance enhancing drugs: a cross-sectional study. BMJ Open 2013;3: e003207

 

Hämäläinen, P. 2017. Steroididopingin haitat. Fimea. Saatavilla: https://sic.fimea.fi/verkkolehdet/2017/1_2017/gynekologia-ja-urologia/steroididopingin-haitat

 

Kanayama G, Brower K, Wood R, Hudson J, Pope Jr H. Anabolic-androgenic steroid dependence: An emerging disorder. Addiction. 2009;104(12):1966-1978

 

Karjalainen K, Hakkarainen P, Salasuo M. Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet 2018. Tilastoraportti 2/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Nuorisotutkimus ry ja Nuorisotutkimusverkosto

 

Piatkowski T, Dunn M, White K, Hides L, Obst P. Exploring the harms arising from polysubstance use among performance and image enhancing drug users among young Australian men. Performance Enhancement & Health.

 

Pope HG, Wood RI, Rogol A, Nyberg F, Bowers L, Bhasin S. Adverse health consequences of performance-enhancing drugs: an Endocrine Society scientific statement. Endocr Rev. 2014;35(3):341–75

 

Sagoe D, Pallesen S. Androgen abuse epidemiology. Curr Opin Endocrinol Diabetes Obes. 2018;25(3):185–194

 

Skarberg K, Nyberg F, Engstrom I. Multisubstance use as a feature of addiction to anabolic-androgenic steroids. Eur Addict Res. 2009;15(2):99–106

 

Salasuo, M. & Piispa, M. (2012): Kuntodoping. Näkökulmia dopingaineiden käyttöön huippu-urheilun ulkopuolella

 

Smith D, de Ronde W. Outpatient clinic for users of anabolic androgenic steroids: an overview. Neth J Med. 2018;76(4):167

 

Sarikaya H, Peters C, Schulz T, Schönfelder, Michna H. 2007. Biomedical Side Effects of Doping. International Symposium Munich, Germany. “Harmonising the Knowledge About Biomedical Side Effects of Doping” -Project of the European Union

 

Zahnow R, McVeigh J, Bates G, Hope V, Kean J, Cambell J, Smith J. Identifying a typology of men who use anabolic androgenic steroids (AAS). Int J Drug Policy. 2018; 55:105–112.

Lue myös: Testosteroni ja anaboliset steroidit