Bentsodiatsepiinit
Bentsodiatsepiinit ovat lääkevalmisteita, joita käytetään muun muassa ahdistuksen ja unettomuuden hoitoon. [1] Bentsodiatsepiineja käytetään runsaasti ilman lääkärin määräystä. Tällöin on kyse lääkkeiden väärinkäytöstä. Lääkkeiden väärinkäytöstä on kyse myös silloin, kun lääkettä käytetään hoitosuositusta suurempina annoksina. [2]
Runsaasti väärinkäytettyjä bentsodiatsepiineja ovat esimerkiksi diatsepaami, klonatsepaami, alpratsolaami ja oksatsepaami. [1] Laittomilla markkinoilla bentsodiatsepiineja myydään tabletteina, kapseleina ja jauheena. Osa valmisteista tulee laittomista laboratorioista. Väärennökset eivät koostumukseltaan vastaa apteekkituotteita. [3] Päihtymistarkoituksessa bentsodiatsepiineja käytetään joko suun kautta, nuuskaamalla tai suonensisäisesti. [1]
Laillinen asema: Bentsodiatsepiiniyhdisteet on luokiteltu sekä lääke- että huumausaineiksi. Niiden käyttö, osto ja hallussapito ilman lääkärin määräystä on kiellettyä. [4] [5]
Miten se vaikuttaa?
Vaikutus on keskushermostoa lamaava. Bentsodiatsepiinit sitoutuvat GABAA-reseptoreihin. Ne voimistavat gamma-aminohapon toimintaa reseptoreissa. [6] [7] Bentsodiatsepiinien vaikutusajat ja vaikutusten kesto vaihtelevat aineen mukaan. Rasvaliukoisimmat bentsodiatsepiinit (esimerkiksi diatsepaami ja oksatsepaami) imeytyvät nopeimmin. Puoliintumisajat vaihtelevat alle viiden ja yli 12 tunnin välillä. [8]
Tavoitellut vaikutukset: Sekä lääke- että päihdekäytössä bentsodiatsepiinit poistavat ahdistusta, levottomuutta ja pelkoa. Ne rentouttavat mieltä ja lihaksia. [7] Bentsodiatsepiineja käytetään laittomasti myös voimistamaan muiden päihteiden vaikutuksia. Niillä myös itselääkitään muiden päihteiden haitta- ja vieroitusoireita. [9] [10]
Haittavaikutukset: Väsymys on bentsodiatsepiinien haittavaikutuksista yleisin. [6] [9] Sen lisäksi voi ilmetä muisti- ja keskittymisvaikeuksia, motoristen kykyjen heikentymistä, masennusta, sekavuutta, levottomuutta, lihasheikkoutta ja seksuaalista haluttomuutta. [6] [7] [9] Päihdekäytössä haittavaikutukset korostuvat, sillä käytetyt määrät ovat yleensä suurempia kuin hoitosuosituksissa. [9] Vaikka bentsodiatsepiinit ovat rauhoittavia lääkkeitä, ne voivat joissain tapauksissa aiheuttaa myös arvaamatonta käytöstä, kuten väkivaltaisuutta. [11]
Keskeiset riskit
Akuutit riskit: Etenkin bentsodiatsepiineihin tottumattomalla voi käytöstä seurata tokkuraisuutta, uneliaisuutta ja kömpelyyttä. Tällaiset vaikutukset ovat riski liikenteessä. [12] [13]
Bentsodiatsepiinit eivät ole yksinään aiheuttaneet myrkytys- tai yliannostuskuolemia. Yhdessä alkoholin ja muiden keskushermostoa lamaavien aineiden kanssa ne kuitenkin ovat myötävaikuttajina useimmissa päihdekuolemissa. [12]
Sekakäytön riskit: Lamaavien aineiden (alkoholi, opioidit, gabapentinoidit) yhdistäminen bentsodiatsepiinien käyttöön on erittäin riskialtista. Nämä aineet tehostavat toistensa vaikutuksia, mistä voi seurata tajuttomuutta ja hengitysteiden lamaantuminen. [12] Bentsodiatsepiinien, alkoholin ja opioidien sekakäyttökuolemissa kuolema on tyypillisesti tapahtunut henkilön nukkuessa. [14] [15]
Runsaan käytön riskit: Bentsodiatsepiinit vaurioittavat pitkällä aikavälillä aivoja. [11] Ne vaikuttavat kognitiivisiin kykyihin, kuten puheen tuottamiseen ja muistiin, sekä aikuisilla että lapsilla. [6] [7] [14] Lääkekäytössäkään bentsodiatsepiineja ei suositella pitkäaikaiseen käyttöön niiden riippuvuutta aiheuttavien vaikutusten vuoksi. [16]
Bentsodiatsepiinien suonensisäiseen käyttöön liittyy riski vakavista tartuntataudeista, kuten HIV:stä ja C-hepatiitista. [17] [18] C-hepatiittitartunta on yleisin pistämiseen liittyvä haitta: Suomessa noin 75 % pistämällä huumeita käyttävistä on saanut tartunnan. [17] [19] Pistäminen voi aiheuttaa myös paikallisen infektion. Infektio voi johtua myös siitä, että pistämisen yhteydessä verenkiertoon pääsee sieni tai bakteeri. Tablettien käyttäminen pistämällä voi aiheuttaa tableteissa olevan talkin kertymistä keuhkoihin, mikä voi johtaa talkoosiksi kutsuttuun keuhkovaurioon. [19]
Riippuvuus: Bentsodiatsepiinit kuuluvat eniten riippuvuutta aiheuttaviin lääkeaineisiin. Riippuvuuden on arveltu syntyvän noin kymmenelle prosentille käyttäjistä. [10] Vieroitusoireet ilmaantuvat parissa päivässä käytön lopettamisen jälkeen. Oireisiin voi kuulua muun muassa hermostuneisuutta, levottomuutta, ahdistuneisuutta, ruokahaluttomuutta, ärtyneisyyttä, uniongelmia, lihasjäykkyyttä, sydämentykytyksiä ja sekavuutta. Vieroitusoireita ilmenee sitä todennäköisemmin, mitä kauemmin ja mitä suurempia annoksia on käytetty. [21] [22]
Käyttö raskauden aikana: On viitteitä siitä, että bentsodiatsepiinien käyttö raskauden aikana olisi aiheuttanut epämuodostumia. Todennäköisesti riski on kuitenkin hyvin pieni. Jos äiti on käyttänyt raskauden aikana paljon bentsodiatsepiineja, voi lapsella olla syntyessään lieviä vieroitusoireita. [7] Käytöstä raskauden aikana on aina neuvoteltava lääkärin kanssa.
Miten riskejä voi vähentää?
Uni- ja rauhoittavia lääkkeitä ei tule missään nimessä yhdistää muihin lamaaviin aineisiin, kuten alkoholiin tai opioideihin. Näihin yhdistettynä bentsodiatsepiinit lisäävät yliannostusriskiä.
Osan käyttöön liittyvistä riskeistä voi välttää sillä, ettei käytä ainetta suonensisäisesti. Jos bentsodiatsepiineja kuitenkin käyttää pistämällä, on ensiarvoisen tärkeää huolehtia siitä, että käyttää aina vain omia, puhtaita pistovälineitä ja aineiden valmistusastioita. Tämä on paras keino ehkäistä suonensisäiseen käyttöön liittyviä tartuntatautiriskejä. Käytetyt neulat ja ruiskut voi vaihtaa puhtaisiin terveysneuvontapisteissä.
Jos tabletteja käyttää pistämällä, on oleellista suodattaa pois pistettävästä liuoksesta tablettien sidosaineet erilaisilla filttereillä, joita saa terveysneuvontapisteistä. Näin tablettien sidosaineet eivät kerry elimistöön ja tuki ohuita hiusverisuonia.
[1] EMCDDA (2018): “The misuse of benzodiazepines among high-risk opioid users in Europe (Perspectives on drugs)”. European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction, Lisbon.
[2] Karjalainen, Karoliina & Hakkarainen, Pekka (2013): “Lääkkeiden väärinkäyttö 2000-luvun Suomessa. Esiintyvyys, käyttäjäryhmät ja käyttötarkoitukset”. Yhteiskuntapolitiikka, vol. 78:5.
[3] EMCDDA (2018): European Drug Report 2018: Trends and Developments. European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction, Lisbon.
[4] Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista (543/2008). Finlex verkkosivut, katsottu 24.3.2025.
[5] Huumausainelaki (373/2008). Finlex verkkosivut, katsottu 24.3.2025.
[6] Marin, Humberto & Escóbar, Javier (2013): “Clinical Psychopharmacology: A Practical Approach”. World Scientific, Singapore.
[7] Julien, Robert M; Advokat, Claire D & Comaty, Joseph E (2011): “A Primer of Drug Action. A Comprehensive Guide to the Actions, Uses and Side Effects of Psychoactive drugs”. Worth Publishers, New York.
[8] Socada, Lumikukka (2023): Ahdistuneisuushäiriöissä käytettävät lääkkeet. Terveyskirjasto verkkosivut. Katsottu 24.3.2025.
[9] Aalto, Mauri (2018): “Bentsodiatsepiiniriippuvuuden hoitoon vaikuttavat tekijät”. Sivu 144. Teoksessa “Huume- ja lääkeriippuvuudet” (toim. Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Niemelä, Sonja). 1. painos, Duodecim, Helsinki.
[10] Korpi, Esa & Linden, Anni-Maija (2024): “Rauhoittavat lääkkeet, unilääkkeet, anestesia-aineet”. Sivut 586-587. Teoksessa “Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia” (toim. Ruskoaho, Heikki). 7 painos, Duodecim, Helsinki. Verkkoaineisto. Painettu versio julkaistu 2024.
[11] Breggin, Peter Roger (2013): “Psychiatric Drug Withdrawal: A Guide for Prescribers, Therapists, Patients and Their Families”. Springer Publishing Company, New York.
[12] Korpi, Esa R. (2024): “Bentsodiatsepiinien haitat”. Sivut 472-473. Teoksessa “Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia” (toim. Ruskoaho, Heikki). 7 painos, Duodecim, Helsinki. Verkkoaineisto. Painettu versio julkaistu 2024.
[13] Mikkonen, Antti; Korkeila, Jyrki; Pentikäinen, Hannu & Seppälä, Timo (2018). ”Bentsodiatsepiinien ja muiden keskushermostoa lamaavien lääkkeiden ja aineiden vaikutus ajokykyyn”. Sivu 233. Teoksessa ”Huume- ja lääkeriippuvuudet” (toim. Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Niemelä, Sonja). 1. painos, Duodecim, Helsinki.
[14] Häkkinen, Margareeta; Launiainen, Terhi; Vuori, Erkki & Ojanperä, Ilkka (2012): “Benzodiazepines and alcohol are associated with cases of fatal buprenorphine poisoning.” European Journal of Clinical Pharmacology, vol. 68:3, 301-309. DOI: 10.1007/s00228-011-1122-4.
[15] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2024): ”Vainajien oikeuskemialliset tutkimukset”. THL:n verkkosivut. Katsottu 10.2.2025.
[16] Valvira: ”Bentsodiatsepiinien määrääminen”. Valviran verkkosivut. Katsottu 6.2.2025.
[17] Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Niemelä, Sonja (2018): “Huume- ja lääkeriippuvuus Suomessa”. Sivut 11-12. Teoksessa “Huume- ja lääkeriippuvuudet” (toim. Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Niemelä, Sonja). 1. painos, Duodecim, Helsinki.
[18] Tavitian-Exley, Isabel; Vickerman, Peter; Bastos, Francisco I. & Boily, Marie-Claude (2014): “Influence of different drugs on HIV risk in people who inject: systematic review and meta-analysis”. Addiction, vol. 110, 572–584, DOI: 10.1111/add.12846
[19] THL (2024): ”Tartuntataudit Suomessa 2023”. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
[20] Kivelä, Pia (2018): “Luku 20: Huumeiden aiheuttamat elimelliset terveyshaitat”. Sivut 210-212. Teoksessa “Huume- ja lääkeriippuvuudet” (toim. Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Niemelä, Sonja). 1. painos, Duodecim, Helsinki.
[21] Aalto, Mauri (2018): “Luku 14: Bentsodiatsepiiniriippuvuuden hoito”. Sivut 144-146. Teoksessa “Huume- ja lääkeriippuvuudet” (toim. Aalto, Mauri; Alho, Hannu & Niemelä, Sonja). 1. painos, Duodecim, Helsinki.
[22] Niemelä, Solja (2020): ”Bentsodiatsepiinien käyttöön liittyvät hoitokäytännöt”. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.
Tykkää, jaa