Nuuska ja nikotiinipussit
Nuuska ja nikotiinipussit ovat nikotiinituote, jota käytetään asettamalla irtonuuskaa tai annospussi ylähuulen ja ikenen väliin. Nikotiini imeytyy näin suun limakalvoilta verenkiertoon. Annospussien koko vaihtelee, samoin niiden sisältämän nikotiinin määrä. Yleisimmin nuuskassa on nikotiinia 7-8 mg/g mutta vahvimmissa tuotteissa nikotiinimäärä voi olla moninkertainen. [1] [2] Nikotiinipussien nikotiinimäärä on samaa luokkaa, mutta joissain tapauksissa nikotiinimäärä voi olla suurempi kuin nuuskassa. [3]
Laillinen asema: Tupakkanuuskan myynti on kielletty Ruotsia lukuun ottamatta kaikissa EU-maissa. Suomeen sitä voi tuoda enintään kilon verran, mutta vain omaa henkilökohtaista käyttöään varten. Nuuskan tilaaminen internetistä on kiellettyä. Alle 18-vuotiailta nuuskan tuonti ja hallussapito on kielletty. Tupakatonta nikotiininuuskaa saa myydä Suomessa 18-vuotta täyttäneille. Alle 18-vuotias ei saa pitää hallussaan tai maahantuoda nikotiininuuskaa. Nikotiininuuskassa saa olla enintään 16,6 milligrammaa nikotiinia grammassa tuotetta. [4]
Miten se vaikuttaa?
Nikotiini imeytyy suun limakalvolta verenkiertoon. Nuuskasta tai nikotiinipusseista nikotiini imeytyy hitaammin kuin savukkeista. Toisaalta elimistön nikotiinipitoisuus säilyy koholla pidempään. [6] Imeytyvän nikotiinin määrään vaikuttaa muun muassa se, kuinka kauan nuuskaa tai nikotiinipussia pitää suussaan.
Nikotiinin imeytymisessä ja vaikutusten voimakkuudessa on paljon yksilöllistä vaihtelua. [7] Geenit vaikuttavat siihen, miten voimakkaan signaalin nikotiini tuottaa hermostossa ja kuinka kauan sen vaikutus kestää. [8]
Koetut vaikutukset: Kuten muutkin nikotiinituotteet, nuuska ja nikotiinipussit vaikuttavat joko piristävällä tai rentouttavalla tavalla riippuen siitä, kuka nuuskaa käyttää ja millaisessa mielentilassa. Hermostuneena hetkenä nikotiini rauhoittaa, etenkin jo hermostuneisuus johtuu nikotiinin vieroitusoireista. Nikotiini luokitellaan kuitenkin stimulantteihin eli piristäviin aineisiin. Se kiihdyttää sydämen sykettä ja nostaa verenpainetta. Nuuskan käyttö voi joissain tilanteissa myös parantaa keskittymiskykyä. Tässäkin vaikutus liittyy ensisijaisesti vieroitusoireiden helpottumiseen. [6] [9]
Keskeiset riskit?
Runsaan käytön riskit: Nuuskan ja nikotiinipussien runsas käyttö on liitetty huoleen erityisesti suun terveydestä. Nuuskan käytön myötä limakalvoihin muodostuu paikallisia paksuuntumisia ja vaurioita, niin kutsuttu “norsunnahka” tai nuuskaleesio. Lisäksi ikenet saattavat käytön myötä alkaa vetäytyä, mikä tekee hampaiden juurista herkempiä reikiintymiselle. [1] [10] Suun limakalvonmuutokset ovat yleisiä oireita myös nikotiinipussien käyttäjillä. [11]
Syöpäriskin osalta tupakkanuuskan runsas käyttö on liitetty erityisesti kohonneeseen riskiin saada suu- tai nielusyöpä. Myös ruokatorven ja mahasyövän osalta riski on suurentunut. Nikotiinin itsenäisiä yhteyksiä eri syöpiin on tutkittu, mutta tutkimusnäyttö on ristiriitaista. [1]
Nuuskan ja muiden savuttomien tupakkatuotteiden käytön on arveltu lisäävän myös tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. [12] [13] Tosin tutkijat eivät ole näistä tuloksista täysin yksimielisiä. Syöpien sekä sydän- ja verisuonisairauksien osalta nuuskan on kuitenkin arveltu olevan kokonaisuudessaan terveydelle vähemmän haitallista kuin savukkeiden polttamisen. [14] [15]
Akuutit riskit: Nikotiiniin tottumattomalla henkilöllä nuuska ja nikotiinipussit voivat aiheuttaa huimausta, päänsärkyä ja pahoinvointia eli nikotiinimyrkytyksen. Nikotiinimyrkytys on mahdollinen aina, kun nikotiinimäärä on suurempi kuin mitä elimistö on tottunut käsittelemään. [7] Stimuloivien vaikutusten vuoksi nikotiini voi myös vaikeuttaa unensaantia.
Riippuvuus: Nikotiini on erittäin voimakkaasti riippuvuutta aiheuttava yhdiste. [6] Vaikka nikotiinin vaikutukset eroavat yksilöiden välillä, on todennäköistä, että toistuva käyttö johtaa riippuvuuteen. Runsas käyttö tuo puolestaan mukana suun terveyteen liittyviä haittoja sekä muita pitkäaikaishaittoja. [1] [10] Kun nikotiinia käyttää toistuvasti, elimistö pyrkii vähentämään yhdisteen vaikutuksia tulemalla sille sietokykyisemmäksi. Tätä kutsutaan toleranssiksi. [16] Erään nikotiinituotteita käyttäville tehdyn kyselytutkimuksen pohjalta on arveltu, ettei nuuskan ja savukkeiden riippuvuuspotentiaalissa ole juurikaan eroa. [17]
Käyttö raskauden aikana: Nuuskan tai nikotiinipussien käyttöä ei suositella raskauden aikana. Erityisen haitallista sikiölle on tupakointi, mutta myös pelkkään nikotiiniin liittyy vaaransa. [18] Nikotiini muun muassa supistaa verisuonia ja näin ollen haittaa sikiön hapensaantia. [19] Jos raskauden aikana on välttämätöntä käyttää nikotiinia, suositellaan lyhytvaikutteisten nikotiinituotteiden, kuten purukumin tai tablettien käyttöä. [18]
Miten riskejä voi vähentää?
Kuten kaikkien päihteiden kohdalla, myös nuuskan ja nikotiinipussien kohdalla paras keino haittojen vähentämiseen on käyttää niitä vähemmän ja harvemmin. Käyttämällä nuuskaa tai nikotiinipusseja, joiden nikotiinipitoisuus on matalampi, on vieroittuminenkin mahdollista tehdä itselleen helpommaksi sitten, kun siihen mahdollisesti haluaa ryhtyä.
Limakalvoille koituvia vaurioita voi pyrkiä vähentämään vaihtelemalla nuuskan tai nikotiinipussin paikkaa huulessa. Tämä vähentää ikenien paikallista kuormitusta. Lisäksi on hyvä käydä säännöllisesti hammaslääkärissä.
Univaikeuksista kärsivien olisi hyvä välttää nikotiinituotteita ennen nukkumaanmenoa.
[1] Ollila, H.; Ruokolainen, O.; Kinnunen, J. M. & Rautalahti, M. (2017). Nuorten nikotiinituotteiden käyttö. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2017;133(21):2045-53.
[2] THL 2024: ”Nuuska”. Viitattu 22.4.2025.
[3] THL 2024: ”Nikotiinipussit”. Viitattu 28.4.2025.
[4] Tupakkalaki (549/2016). Pykälät 25a, 53, 62, 63 ja 118. Finlex verkkosivut, viitattu 3.6.2025.
[5] Hallituksen esitys HE 221/2024 vp, viitattu 28.4.2025.
[6] Kiianmaa, Kalervo & Salminen, Outi (2022). ”Nikotiinin farmakologiset vaikutukset”. Sivut 92-93. Kirjassa: ”Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus” (toim. Heloma, Antero; Korhonen, Tellervo; Patja, Kristiina; Salminen, Outi & Winell, Klas). 1. painos, Duodecim, Helsinki.
[7] Vähäkangas, Kirsi (2022). ”Nikotiinin vaikutukset”. Sivu 111. Kirjassa: ”Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus” (toim. Heloma, Antero; Korhonen, Tellervo; Patja, Kristiina; Salminen, Outi & Winell, Klas). 1. painos, Duodecim, Helsinki.
[8] Winell, Klas; Ollila, Hanna. & Korhonen, Tellervo (2022). ”Tupakkakokeiluihin ja säännöllisen käytön aloittamiseen vaikuttavat tekijät”. Sivut 18-19. Kirjassa: ”Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus” (toim. Heloma Antero; Korhonen, Tellervo; Patja, Kristiina; Salminen, Outi & Winell, Klas). 1. painos, Duodecim, Helsinki.
[9] Korpi, Esa R. & Linden, Anni-Maija (2024): “Riippuvuutta aiheuttavat aineet ja mekanismit”. Sivu 566. Teoksessa “Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia” (toim. Ruskoaho, Heikki). 7. painos, Duodecim, Helsinki.
[10] Heikkinen, A.M., Merman, J.H. & Sorsa, T. (2015). Tupakka, nuuska ja suun terveys. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2015; 131(21):1975-80.
[11] THL 2024: ”Nikotiinipussit”. Viitattu 28.4.2025.
[12] Carlsson et al. (2017). “Smokeless tobacco (snus) is associated with an increased risk of type 2 diabetes: results from five pooled cohorts”. Journal of internal medicine, 281(4), 398-406.
[13] Rostron, B. L., Chang, J. T., Anic, G. M., Tanwar, M., Chang, C. M., & Corey, C. G. (2018). “Smokeless tobacco use and circulatory disease risk: a systematic review and meta-analysis”. Open Heart, 5(2).
[14] Lee, P. N. (2013). “The effect on health of switching from cigarettes to snus–a review”. Regulatory Toxicology and Pharmacology, 66(1), 1-5.
[15] Lee, P. N. (2013). “Epidemiological evidence relating snus to health–an updated review based on recent publications”. Harm reduction journal, 10(1), 36.
[16] Kiianmaa, Kalervo & Salminen, Outi. (2022). ”Nikotiinin toistuvan käytön vaikutukset: toleranssi ja herkistyminen”. Sivu 94. Kirjassa: ”Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus” (toim. Heloma Antero; Korhonen, Tellervo; Patja, Kristiina; Salminen, Outi & Winell, Klas). 1. painos, Duodecim, Helsinki.
[17] Fagerstrom, K. (2018). ”A Comparison of Dependence across Different Types of Nicotine Containing Products and Coffee”. International journal of environmental research and public health, 15(8), 1609.
[18] Ekblad, M. ja Vähäkangas, K. (2020). Kannattaako nikotiinikorvaushoito raskauden aikana? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2020;136(1):23-9.
[19] Tiitinen, Aila. (2024). ”Raskaus ja tupakointi”. Lääkärikirja Duodecim, Terveyskirjasto.
Tykkää, jaa