Rahapeliongelmien ja päihdeongelmien päällekkäisyys
Julkaistu 26.9.2025
Tutkimusten mukaan rahapeliongelmat ovat vahvasti yhteydessä erilaisiin päihdeongelmiin. Päihderiippuvuus on kaikkein yleisin samanaikainen diagnoosi rahapeliriippuvuuden kanssa. Rahapeliriippuvuudella ja päihderiippuvuudella on myös useita yhteisiä piirteitä. Molempia riippuvuuksia yhdistävät pakonomainen tarve riippuvuuden kohteeseen, vieroitusoireet, epäonnistuneet lopetusyritykset, valehtelu ja vähättely, elämänhallinnan menettäminen ja kiinnostuksen menettäminen muihin arjen toimintoihin. Rahapeliongelma on kattotermi rahapeliriippuvuudelle ja riskialttiille pelaamiselle. Rahapeliriippuvuus on rahapeliongelman vakavin muoto.
Käytön ja ongelmallisen käytön yleisyys väestötasolla
Tutkimusten mukaan rahapelejä pelaavat käyttävät todennäköisemmin alkoholia kuin ei-pelaavat. Alkoholinkäyttö ja tupakointi puolestaan yhdistyvät suurempaan rahapelaamisen todennäköisyyteen, rahapelaamisen määrään ja suurempaan rahapelikulutukseen. Niin ikään kannabiksenkäyttö on yhdistetty rahapelaamiseen. Myös nuorten parissa alkoholin ja tupakan käyttö ennustavat rahapelaamista.
Eri arvioiden mukaan noin 28–57 prosenttia rahapeliongelmaa kokevista on kokenut myös päihdeongelmia. Päihderiippuvuudesta kärsivien keskuudessa puolestaan noin 14–17 prosentilla on rahapeliriippuvuus ja 23 prosenttia pelaa riskitasolla. Pitkittäistutkimukset osoittavat, että rahapeliongelma ja päihdeongelma ovat riskitekijöitä myös toisilleen: aiempi rahapeliongelma ennustaa myöhempiä päihdeongelmia ja päinvastoin.
Rahapelien ja päihteiden yhteiskäyttö voi olla monisyistä. Rahapelaaminen ja päihteidenkäyttö voi olla samanaikaista tai eriaikaista. Alkoholin käyttö voi myös liittyä eri tilanteisiin tai toimia keinona paeta rahapelaamiseen liittyviä hankalia tunteita.
Myös kotimaisessa tutkimuksessa on havaittu, että alkoholin riskikäyttö on yleisempää useasti rahapelejä pelaavilla. Useita kertoja viikossa rahapelaavista yhdeksän prosenttia oli alkoholin riskikäyttäjiä. Niin ikään nuorten parissa ongelmallinen rahapelaaminen yhdistyy alkoholinkäyttöön, mutta ei huumeiden käyttöön tai tupakointiin. Alkoholinkäyttö myös ennustaa rahapelaamista suomalaisnuorilla.
Riskiryhmät ja riskitekijät
Rahapeliongelmia ja päihdeongelmia yhdistävät erilaiset biologiset, psykologiset ja sosiaaliset riskitekijät. Biologiset riskitekijät liittyvät aivojen dopamiinin tuotantoon ja palkitsemispolkuihin. Psykologiset riskitekijät liittyvät puolestaan liittyvät tiettyihin persoonallisuuspiirteisiin ja psykologisiin ongelmiin. Trauma, väkivaltakokemukset ja vaikeat lapsuudenkokemukset ja päihdeongelmat perheessä voivat myös ennustaa samanaikaista rahapeli- ja päihdeongelmaa.
Eri väestöryhmät ovat muita alttiimpia samanaikaisille rahapeli- ja päihdeongelmille. Miehet ovat yleisesti ottaen alttiimpia samanaikaiselle päihde- ja rahapeliriippuvuudelle ja samanaikaiselle rahapelien ja päihteiden kulutukselle. Nuori ikä on riskitekijä samanaikaiselle päihde- ja rahapeliriippuvuudelle, kun taas vanhempi ikä on riskitekijä samanaikaiselle päihderiippuvuudelle ja lievemmälle rahapeliongelmalle. Suomessa rahapeliongelmissa auttavan Peli Poikki -ohjelman asiakasaineiston mukaan ongelmallinen alkoholinkäyttö on niin ikään yleisempää miesten keskuudessa: 14 prosenttia ohjelmaan osallistuneista kertoo kärsivänsä omasta tai muiden mielestä alkoholin väärinkäytöstä (miehistä 18 prosenttia, naisista 10 prosenttia). Eri ikäryhmistä alkoholinkäyttö on yleisempää yli 54-vuotiailla (21 prosenttia) kuin 35–54-vuotiailla (17 prosenttia) tai alle 34-vuotiailla (12 prosenttia).
Yhteiskunnan tasolla rahapelien ja päihteiden tarjontaan liittyy monia yhteneväisyyksiä, jotka voivat lisätä eri väestöryhmien altistumista haitoille ja ongelmille. Rahapelejä ja alkoholia on usein tarjolla samoissa tiloissa, kuten ravintoloissa ja kasinoilla. Tämä on linkittänyt näiden käyttöä yhteen. Lisäksi tutkimuksissa on havaittu, että sekä rahapelien että alkoholin saatavuus on suurempaa huono-osaisemmilla asuinalueilla. Rahapeli- ja alkoholiteollisuus käyttävät myös monia samankaltaisia kaupallisia toimintatapoja myydäkseen tuotteitaan. Näitä ovat esimerkiksi terveydelle haitallisten tuotteiden laajamittainen markkinointi, poliittinen vaikuttaminen, sääntelyjärjestelmään vaikuttaminen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun vaikuttaminen.
Lopuksi
Rahapeli- ja päihdeongelmat ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Ongelmia yhdistävät samat riskitekijät ja kaupalliset taustavoimat. Palvelujärjestelmässä ja ehkäisevässä työssä on tärkeää tunnistaa nämä leikkauspinnat rahapeli- ja päihdeongelmien välillä. Erityisen tärkeää on varhainen tunnistaminen sekä ehkäisevän työn kohdentaminen riskiryhmiin. Sääntelyn tasolla on tärkeää ymmärtää yhteiskunnalliset ja kaupalliset tekijät, jotka vaikuttavat näiden tuotteiden saatavuuteen ja haitallisuuteen.
Virve Marionneau
sosiologian apulaisprofessori, tutkimusryhmän johtaja
Centre for Research on Addiction Control and Governance (CEACG), Helsingin yliopisto
Afifi, T. O., Nicholson, R., Martins, S. S., & Sareen, J. (2016). A longitudinal study of the temporal relation between problem gambling and mental and substance use disorders among young adults. The Canadian Journal of Psychiatry, 61(2), 102-111.
Armoon, B., Griffiths, M. D., Fleury, M. J., Mohammadi, R., & Bayat, A. H. (2025). The global prevalence of problem and pathological gambling and its associated factors among individuals with substance use disorders: a meta-analysis. International Journal of Mental Health and Addiction, 23(2), 1241-1274.
Buja, A., Mortali, C., Mastrobattista, L., Minutillo, A., Pichini, S., Genetti, B., … & Pacifici, R. (2019). Pathways connecting socioeconomic variables, substance abuse and gambling behaviour: a cross-sectional study on a sample of Italian high-school students. BMJ open, 9(11), e031737.
Cowlishaw, S., Merkouris, S., Chapman, A., & Radermacher, H. (2014). Pathological and problem gambling in substance use treatment: A systematic review and meta-analysis. Journal of Substance Abuse Treatment, 46(2), 98-105.
de Lacy-Vawdon, C., Vandenberg, B., & Livingstone, C. (2023). Power and other commercial determinants of health: an empirical study of the Australian food, alcohol, and gambling industries. International Journal of Health Policy and Management, 12, 7723.
Díaz, A., & Pérez, L. (2021). Gambling and substance use: A cross-consumption analysis of tobacco smoking, alcohol drinking and gambling. Substance Abuse, 42(4), 1016-1021.
Dowling, N. A., Cowlishaw, S., Jackson, A. C., Merkouris, S. S., Francis, K. L., & Christensen, D. R. (2015). Prevalence of psychiatric co-morbidity in treatment-seeking problem gamblers: A systematic review and meta-analysis. Australian & New Zealand Journal of Psychiatry, 49(6), 519-539.
Girard, L. C., Griffiths, M. D., Rossow, I., Leino, T., Goudriaan, A. E., Smith, O. R., & Pallesen, S. (2023). Temporal order of diagnosis between gambling disorder and substance use disorders: Longitudinal results from the Norwegian Patient Registry. Addictive Behaviors Reports, 17, 100501.
Grant, J. E., & Chamberlain, S. R. (2020). Gambling and substance use: Comorbidity and treatment implications. Progress in Neuro-Psychopharmacology and Biological Psychiatry, 99, 109852.
Griffiths, M., Wardle, H., Orford, J., Sproston, K., & Erens, B. (2010). Gambling, alcohol, consumption, cigarette smoking and health: Findings from the 2007 British Gambling Prevalence Survey. Addiction Research & Theory, 18(2), 208-223.
Lintonen, T., Nevalainen, J., & Latvala, T. (2018). Miten alkoholin riskikäyttö, muiden päihteiden ja tupakkatuotteiden käyttö sekä rahapelaaminen liittyvät toisiinsa?. NÄIN SUOMI JUO, 78
Lorains, F. K., Cowlishaw, S., & Thomas, S. A. (2011). Prevalence of comorbid disorders in problem and pathological gambling: Systematic review and meta‐analysis of population surveys. Addiction, 106(3), 490-498.
Marionneau, V., Lindeman, M., Cisneros Örnberg, J., & Karlsson, T. (2025). From Policy to Politics: Is there a Nordic Model for the regulation of alcohol and gambling?. Nordic Studies on Alcohol and Drugs, 14550725251350445.
Palomäki, J., Castrén, S., Männikkö, N., & Latvala, T. (2025). Gambling and other addictive behaviors among higher education students in Finland—insights from a large-scale survey. Frontiers in Psychology, 16, 1529051.
Rahapeliongelma. Käypä hoito -suositus. (2023). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. www.kaypahoito.fi
Room, R., & Nicoll, F. (2019). Comparative Sociology of Dangerous Consumptions: An Interview with Robin Room. Critical Gambling Studies, 1(1).
Selin, J., Okkonen, P., & Raisamo, S. (2024). Accessibility, neighborhood socioeconomic disadvantage and expenditures on electronic gambling machines: a spatial analysis based on player account data. International Journal of Health Geographics, 23(1), 19.
Sersli, S., Chavez, J. A. J., Longo, S., Apparicio, P., & Shareck, M. (2025). Socio-spatial inequalities in alcohol outlet availability: Evidence from register data in 15 urban areas in Québec, Canada. International Journal of Drug Policy, 137, 104732.
Sharma, R., & Weinstein, A. (2025). Gambling disorder comorbidity a narrative review. Dialogues in Clinical Neuroscience, 27(1), 1-18.
Sulkunen, P., Babor, T. F., Cisneros Örnberg, J., Egerer, M., Hellman, M., Livingstone, C., Marionneau, V., Nikkinen, J., Orford, J. & Rossow, I. (2021). Setting limits: gambling, science and public policy—summary of results. Addiction, 116(1), 32-40.
Tykkää, jaa