Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

Nuuska

Nuuska on nikotiinituote, jota käytetään asettamalla irtonuuskaa tai annospussi ylähuulen ja ikenen väliin. Nikotiini imeytyy näin suun limakalvoilta verenkiertoon. Annospussien koko vaihtelee, samoin niiden sisältämän nikotiinin määrä (yleisimmin 7-8 mg/g). Vahvimmissa suomalaisten suosimissa tupakkanuuskatuotteissa nikotiinipitoisuus on yli 20 milligrammaa yhtä grammaa kohden. [1] [2]

Suomessa erityisen suosittua on kostea ruotsalainen tupakkanuuska, joka valmistetaan tupakkakasveista tehdystä massasta sekä makuaineista. [1] [2] Suosiotaan ovat vuosikymmen vaihteessa kasvattaneet myös nikotiininuuskat, eli nikotiiniseosta sisältävät pussit, joissa ei ole tupakkaa. Suomessa nikotiinipusseja myydään nikotiinista vieroittumiseen 2 ja 4 milligramman vahvuisena. [3] Esimerkiksi Virossa nikotiininuuskan nikotiinipitoisuuksille ei ole asetettu ylärajaa. Laittomilla markkinoilla nikotiininuuskien pitoisuudet voivat kivuta monikymmenkertaiseksi. [4]

Laillinen asema: Tupakkanuuskan myynti on kielletty Ruotsia lukuun ottamatta kaikissa EU-maissa. Suomeen sitä voi tuoda enintään kilon verran, mutta vain omaa henkilökohtaista käyttöään varten. Nuuskan tilaaminen internetistä on kiellettyä. Alle 18-vuotiailta nuuskan tuonti ja hallussapito on kielletty. [5] [6] Aiemmin yli neljän (4) milligramman vahvuisia nikotiinipusseja ei ollut luvallista tuoda maahan, koska ne luokiteltiin reseptilääkkeeksi. [4] [22] Huhtikuussa 2023 Fimea muutti päihteinä käytettävien nikotiinipussien luokitusta lääkkeestä tupakan vastikkeeksi. Muutos ei vaikuttanut sellaisiin nikotiinivalmisteisiin, jotka on tarkoitettu lääkkeenä käytettäviksi ja joille on myönnetty myyntilupa lääkkeenä. [23] Tämä uudelleenluokittelu vapautti nikotiinipussien maahantuontia ja myyntiä. Kesäkuussa 2023 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes asetti rajoituksen, että 20 mg tai enemmän nikotiinia sisältävät pussit tulee poistaa markkinoilta. [24] Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) valmisteltiin keväällä 2023 tupakkalain muutosta. Valmistelun pohjana oli Tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän ehdotus, että jatkossa nikotiinipusseja koskisi sama sääntely kuin perinteistä nuuskaa. STM:n laatimassa lakiehdotuksessa nikotiinipussien myynti, maahantuonti ja ulkomailta tilaaminen olisi kiellettyä. Matkustajatuonnin osalta kieltoon olisi joitain rajoitteita. [25] Kesäkuussa 2023 julkaistussa hallitusohjelmassa kuitenkin linjattiin, että nikotiinipussit otetaan tupakkalain soveltamisalan piiriin ja niiden myynti sallitaan noudattaen niille asetettuja sääntöjä. Hallitusohjelmassa linjattiin, että vähittäismyynti säädetään luvanvaraiseksi ja nikotiinipussit tulevat tupakkaverotuksen piiriin. [26]

Käytön yleisyys: Suomessa savukkeet ovat edelleen suosituimpia tupakkatuotteita. Nuuskaamisen suosio on kuitenkin lisääntynyt 2010-luvulla. [1] Yleisintä nuuskan käyttö on 20-34 -vuotiailla miehillä, joista kahdeksan prosenttia käytti nuuskaa päivittäin vuonna 2018. Naisten keskuudessa sekä päivittäinen että satunnainen nuuskan käyttö on vähäistä, alle prosentin luokkaa. [7]

Miten se vaikuttaa?

Nuuskan sisältämä nikotiini imeytyy suun limakalvolta verenkiertoon. Nuuskapusseista nikotiini imeytyy hitaammin kuin savukkeista. Toisaalta elimistön nikotiinipitoisuus säilyy koholla pidempään. [8] Imeytyvän nikotiinin määrään vaikuttaa muun muassa se, kuinka kauan nuuskaa pitää suussaan.

Nikotiinin imeytymisessä ja vaikutusten voimakkuudessa on paljon yksilöllistä vaihtelua. [9] Muun muassa geneettiset tekijät vaikuttavat siihen, miten nikotiini vaikuttaa hermoston välittäjäaineisiin. [10]

Koetut vaikutukset: Kuten muutkin nikotiinituotteet, nuuska vaikuttaa joko piristävällä tai rentouttavalla tavalla riippuen siitä, kuka nuuskaa käyttää ja millaisessa mielentilassa. Hermostuneena hetkenä nikotiini rauhoittaa, etenkin jo hermostuneisuus johtuu nikotiinin vieroitusoireista. Nikotiini luokitellaan kuitenkin stimulantteihin eli piristäviin aineisiin. Se kiihdyttää sydämen sykettä ja nostaa verenpainetta. Nuuskan käyttö voi joissain tilanteissa myös parantaa keskittymiskykyä. Tässäkin vaikutus liittyy ensisijaisesti vieroitusoireiden helpottumiseen. [8] [11] [12]

Keskeiset riskit?

Runsaan käytön riskit: Nuuskan runsas käyttö on liitetty huoleen erityisesti suun terveydestä. Nuuskan käytön myötä limakalvoihin muodostuu paikallisia paksuuntumisia ja vaurioita, niin kutsuttu “norsunnahka” tai nuuskaleesio. Lisäksi ikenet saattavat käytön myötä alkaa vetäytyä, mikä tekee hampaiden juurista herkempiä reikiintymiselle. [13] [1]

Syöpäriskin osalta tupakkanuuskan runsas käyttö on liitetty erityisesti kohonneeseen riskiin saada suu- tai nielusyöpä. Myös ruokatorven ja mahasyövän osalta riski on suurentunut. Nikotiinin itsenäisiä yhteyksiä eri syöpiin on tutkittu, mutta tutkimusnäyttö on ristiriitaista. [1]

Nuuskan ja muiden savuttomien tupakkatuotteiden käytön on arveltu lisäävän myös tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. [14] [15] Tosin tutkijat eivät ole näistä tuloksista täysin yksimielisiä. Syöpien sekä sydän- ja verisuonisairauksien osalta nuuskan on kuitenkin arveltu olevan kokonaisuudessaan terveydelle vähemmän haitallista kuin savukkeiden polttamisen. [16] [17]

Akuutit riskit: Nikotiiniin tottumattomalla henkilöllä nuuska voi aihettaa huimausta, päänsärkyä ja pahoinvointia eli nikotiinimyrkytyksen. Nikotiinimyrkytys on mahdollinen aina, kun nikotiinimäärä on suurempi kuin mitä elimistö on tottunut käsittelemään. [9] Stimuloivien vaikutusten vuoksi nuuska voi myös vaikeuttaa unensaantia.

Riippuvuus: Nikotiini on erittäin voimakkaasti riippuvuutta aiheuttava yhdiste. [8] Vaikka nikotiinin vaikutukset eroavat yksilöiden välillä, on todennäköistä, että toistuva käyttö johtaa riippuvuuteen. Runsas käyttö tuo puolestaan mukana suun terveyteen liittyviä haittoja sekä muita pitkäaikaishaittoja. [13] [1] [18] Kun nikotiinia käyttää toistuvasti, elimistö pyrkii vähentämään yhdisteen vaikutuksia tulemalla sille sietokykyisemmäksi. Tätä kutsutaan toleranssiksi. [18] Erään nikotiinituotteita käyttäville tehdyn kyselytutkimuksen pohjalta on arveltu, ettei nuuskan ja savukkeiden riippuvuuspotentiaalissa ole juurikaan eroa. [19]

Käyttö raskauden aikana: Nuuskan käyttöä ei suositella raskauden aikana. Erityisen haitallista sikiölle on tupakointi, mutta myös pelkkään nikotiiniin liittyy vaaransa. [20] Nikotiini muun muassa supistaa verisuonia ja näin ollen haittaa sikiön hapensaantia. [21] Jos raskauden aikana on välttämätöntä käyttää nikotiinia, suositellaan lyhytvaikutteisten nikotiinituotteiden, kuten purukumin tai tablettien käyttöä. [20]

Miten riskejä voi vähentää?

Kuten kaikkien päihteiden kohdalla, myös nuuskan kohdalla paras keino haittojen vähentämiseen on käyttää nuuskaa vähemmän ja harvemmin. Käyttämällä nuuskaa, jonka nikotiinipitoisuus on matalampi, on vierottuminenkin mahdollista tehdä itselleen helpommaksi sitten, kun siihen mahdollisesti haluaa ryhtyä.

Limakalvoille koituvia vaurioita voi pyrkiä vähentämään vaihtelemalla nuuskan paikkaa huulessa. Tämä vähentää ikenien paikallista kuormitusta. Lisäksi on hyvä käydä säännöllisesti hammaslääkärissä.

Univaikeuksista kärsivien olisi hyvä välttää nikotiinituotteita ennen nukkumaanmenoa.

Laittomilta markkinoilta hankittujen aineiden käyttöön liittyy aina epävarmuus aineen vahvuudesta. Nuuskaa käyttävien olisikin turvallisinta hankkia nuuska itse laillisilta markkinoilta eli Ruotsista.

Lähteet

[1] Ollila, H., Ruokolainen, O., Kinnunen, J. M. & Rautalahti, M. (2017). Nuorten nikotiinituotteiden käyttö. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2017;133(21):2045-53. Luettavissa: https://www.duodecimlehti.fi/duo13977

 

[2] THL 2020: Nuuska. Viitattu 18.10.2020. Luettavissa: https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/tupakka/tupakkatuotteet-ja-sahkosavuke/nuuska

 

[3] Tulli. (9.7.2020). Tulli varoittaa: Nuuskan kaltaisissa nikotiinivalmisteissa terveydelle haitallisia pitoisuuksia. Tiedote. Viitattu 19.10.2020. Luettavissa: https://tulli.fi/-/tulli-varoittaa-nuuskan-kaltaisissa-nikotiinivalmisteissa-terveydelle-haitallisia-pitoisuuksia

 

[4] Tulli. (26.8.2019). Purutupakan ja ”nikotiininuuskan” maahantuonti. Tiedote. Viitattu 19.10.2020. Luettavissa: https://tulli.fi/-/purutupakan-ja-nikotiininuuskan-maahantuonti

 

[5] Tupakkalaki 549/2016. Luettavissa; https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20160549

 

[6] Valvira. (2020): Tupakka: Maahantuonti. Viitattu 19.10.2020. https://www.valvira.fi/tupakka/maahantuonti

 

[7] THL. (2019).Tupakkatilasto 2018. Luettavissa: https://www.julkari.fi/handle/10024/138961

 

[8] Kiianmaa K. (2017). Nikotiinin farmakologiset vaikutukset. Kirjassa: Heloma A, Kiianmaa K, Korhonen T, Winell K, toim. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus. 1. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2017.

 

[9] Vähäkangas, K. (2017). Nikotiinin vaikutukset. Kirjassa: Heloma A, Kiianmaa K, Korhonen T, Winell K, toim. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus. 1. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2017.

 

[10] Winell, K., Ollila, H. & Korhonen, T. (2017). Tupakoinnin aloittamiseen vaikuttavat tekijät ja tupakkakokeilut. Kirjassa: Heloma A, Kiianmaa K, Korhonen T, Winell K, toim. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus. 1. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2017.

 

[11] Kiianmaa, K., Heloma, A., Korhonen, T. & Winell, K. (2017). Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden neurobiologiset mekanismit. Kirjassa: Heloma A, Kiianmaa K, Korhonen T, Winell K, toim. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus. 1. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2017.

 

[12] Korpi, E. R. & Linden, A.-M. (2017). Riippuvuutta aiheuttavat aineet ja mekanismit. Kirjassa: Pelkonen, O. & Ruskoaho, H. (toim.) Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia. 4. painos, Helsinki: Duodecim. Painettu versio julkaistu 2014.

 

[13] Heikkinen, A.M., Merman, J.H. & Sorsa, T. (2015). Tupakka, nuuska ja suun terveys. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2015; 131(21):1975-80. Luettavissa: https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2015/21/duo12513?keyword=nuuska

 

[14] Carlsson, S., Andersson, T., Araghi, M., Galanti, R., Lager, A., Lundberg, M., … & Magnusson, C. (2017). Smokeless tobacco (snus) is associated with an increased risk of type 2 diabetes: results from five pooled cohorts. Journal of internal medicine281(4), 398-406.

 

[15] Rostron, B. L., Chang, J. T., Anic, G. M., Tanwar, M., Chang, C. M., & Corey, C. G. (2018). Smokeless tobacco use and circulatory disease risk: a systematic review and meta-analysis. Open Heart, 5(2).

 

[16] Lee, P. N. (2013). The effect on health of switching from cigarettes to snus–a review. Regulatory Toxicology and Pharmacology, 66(1), 1-5.

 

[17] Lee, P. N. (2013). Epidemiological evidence relating snus to health–an updated review based on recent publications. Harm reduction journal10(1), 36.

 

[18] Kiianmaa, K. (2017). Nikotiinin toistuvan käytön vaikutukset. Kirjassa: Heloma A, Kiianmaa K, Korhonen T, Winell K, toim. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus. 1. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2017.

 

[19] Fagerstrom, K. (2018). A Comparison of Dependence across Different Types of Nicotine Containing Products and Coffee. International journal of environmental research and public health15(8), 1609.

 

[20] Ekblad, M. ja Vähäkangas, K. (2020). Kannattaako nikotiinikorvaushoito raskauden aikana? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2020;136(1):23-9. Luettavissa: https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2020/1/duo15334?keyword=nuuska

 

[21] Tiitinen, A. (28.9.2020). Raskaus ja tupakointi. Lääkärikirja Duodecim, Terveyskirjasto. Luettavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00984

 

[22] Valvira (23.11.2022). Valvira ei ole ottanut kantaa nikotiinipussien maahantuontiedellytyksiin, vaan lääkäreiden epäasianmukaiseen toimintaan. Viitattu 15.8.2023. https://www.valvira.fi/-/valvira-ei-ole-ottanut-kantaa-nikotiinipussien-maahantuontiedellytyksiin-vaan-laakareiden-epaasianmukaiseen-toimintaan

 

[23] Fimea (4.4.2023). Fimea kannattaa nikotiinipusseja koskevan lainsäädännön uudistusta. Viitattu 16.8.2023. https://www.fimea.fi/-/fimea-kannattaa-nikotiinipusseja-koskevan-lainsaadannon-uudistusta

 

[24] Tukes (14.6.2023). Nikotiinipussien vahvuuksille uusia rajoituksia – 20 mg tai enemmän nikotiinia sisältävät pussit poistettava markkinoilta. Viitattu 15.8.2023. https://tukes.fi/-/nikotiinipussien-vahvuuksille-uusia-rajoituksia-20-mg-tai-enemman-nikotiinia-sisaltavat-pussit-poistettava-markkinoilta

 

[25] Sosiaali- ja terveysministeriö (20.4.2023). Nikotiinipusseja koskevasta tupakkalain muutoksesta pyydetään lausuntoja. Viitattu 16.8.2023. https://stm.fi/-/nikotiinipusseja-koskevasta-tupakkalain-muutoksesta-pyydetaan-lausuntoja

 

[26] Valtioneuvosto (20.6.2023). Vahva ja välittävä Suomi – Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma. Viitattu 28.8.2023. https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/hallitusohjelma#/