Olet täällä

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy sivustolle, jotta voit käyttää kirjanmerkkejä

Huumekuolemat Suomessa

Julkaistu 1.6.2021

Suomessa tapahtuvat huumekuolemat ovat suurelta osin alkoholin, bentsodiatsepiinien sekä opioidien yhteiskäyttöön liittyviä myrkytyskuolemia, eli niin sanottuja moniainemyrkytyksiä. Kuolemia yhdistää merkittävästi se, että uhrit kuolevat nukkuessaan. Yliannostuksen tunnistaminen on vaikeaa yhteiskäytön myrkytyksen aiheuttaman viiveen vuoksi. Viivästyneen myrkytyksen vuoksi myös avunsaanti tapahtumapaikalle on haastavaa; päihteidenkäyttäjät eivät osaa tunnistaa vaarallisen, kuolemaanjohtavan yliannostuksen fysiologisia merkkejä. He eivät myöskään välttämättä uskalla kutsua apua paikalle viranomaispelosta johtuen.

Kuolema katsotaan huumemyrkytyskuolemaksi silloin, kun huumeen osuus myrkytyksessä on merkittävä. Useimmiten, 60 prosentissa kuolemista, vaikuttavimpana aineena oli jokin opioidi, yleensä synteettinen lääkeopioidi kuten buprenorfiini tai oksikodoni (OxyContin). Buprenorfiinin ohella tärkeimpänä löydöksenä olivat vuonna 2019 seuraavat opioidit: metadoni (18), oksikodoni (31), tramadoli (12), fentanyyli (5), kodeiini (4), heroiini/morfiini (2) ja dekstrometorfaani (1). Amfetamiini, metamfetamiini kokaiini ja MDMA (ekstaasi), eli stimulantit ja empatogeenit, aiheuttavat vuosittain jonkin verran kuolemia mutta suhteessa opioideihin näiden osuutta ei pidetä merkittävänä.

Huumekuolemien määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa 27 prosenttia. Myrkytyksiin kuolleista kolme neljästä on ollut miehiä. Suurin osa (70%) huumekuolemien uhreista on alle 40-vuotiaita. Naisten huumekuolleisuus näyttää painottuvan aikaisempaan elämänvaiheeseen; huumekuolleisuus on naisten joukossa suurinta alle 25-vuotiailla. Keski-ikä huumekuolemissa on naisilla 31 ja miehillä 33 vuotta. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 huumekuolemia oli 261, kun taas oikeustoksikologian tilastojen mukaan vainajia, joissa oli havaittu lääkkeiden tai huumeiden päihdekäyttöä oli 433 kpl. Erityisen huolestuttavaa on viime vuosina ollut nuorten kasvava osuus huumemyrkytyskuolemissa. Viiden vuoden aikana (2014-2019) alle 30-vuotiaiden osuus kuolemista on kasvanut 33 prosentista 49 prosenttiin.

Huumeita käyttävällä väestönosalla on kohonnut riski kuolla ennenaikaisesti. Tutkimusten avulla on voitu osoittaa merkittäviä yhtymäkohtia sosiaalisen huono-osaisuuden kanssa. Sosiaalisista tekijöistä matala koulutus, lyhyt- ja pitkäaikaistyöttömyys, aikainen eläköityminen, avioero ja asuminen ei-yksityisessä kotitaloudessa tai yksin olivat yhteydessä huumekuolemiin. Taloudellinen huono-osaisuus näkyy huumemyrkytyskuolemissa myös siinä, että huumemyrkytyksiin vuosina 2000 ja 2008 kuolleista valtaosa (83 %) sai toimeentulotukea.

Merkittävin osuus huumeisiin liittyvistä kuolemista näyttää liittyvän vahvasti päihdehäiriöihin tai päihteiden pitkäaikaisen ongelmakäyttöön, kun taas ns. kokeilu ja/tai satunnaiskäyttöön liittyvät kuolemat ovat vähäisempiä ja luonteeltaan tapaturmaisempia. Ihmisillä, jotka käyttävät laittomia päihteitä on usein voimakasta leimaantumisen pelkoa, joka tekee avun hakemisen ja saamisen erityisen hankalaksi. Haittoja vähentävä opioidikorvaushoito on havaittu tehokkaaksi keinoksi vähentää huumekuolemia.

Huumekuolemien ehkäisemiseksi esimerkiksi opioidikorvaushoitoonpääsyn kynnystä tulisi madaltaa. Aktiivisesti laittomia päihteitä käyttäville tulisi jakaa naloksonia. Se on opioidiantagonisti, joka kumoaa useimpien opioidien vaikutukset hetkellisesti.

Juha Sedergren
A-klinikkasäätiö

Irti huumeista ry ylläpitää Facebookissa vertaistuellista sururyhmää huumeisiin kuolleiden läheisille. 

HIV prevention, treatment and care in prisons and other closed settings: a comprehensive  package of interventions. World Health Organisation 2013.
Lähde saatavilla sähköisesti

 

Huumeiden käyttäjien kuolemat Suomessa : Monimenetelmäinen tutkimus lääkkeellistymisen, sosiaalisen huono-osaisuuden ja huumeiden käyttökontekstien näkökulmasta. Sanna Rönkä, Helsingin yliopisto 2019.
Lähde saatavilla sähköisesti

 

Huumeisiin ja alkoholiin kuolleita aiempaa enemmän, Tilastokeskus 16.12.2019.
Lähde saatavilla sähköisesti

 

Huumetilanne Suomessa 2020, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020.
Lähde saatavilla sähköisesti