Alkoholi ja masennus
Julkaistu 11.8.2025
Alkoholihäiriöt ja masennustilat ovat keskeisiä kansansairauksiamme. Ne lisäävät väestön sairastavuutta, kokonaiskuolleisuutta, menetettyjä työvuosia, heikentävät elämänlaatua ja vaikuttavat laaja-alaisesti paitsi sairastuneiden henkilöiden, myös heidän läheistensä elämään.
Alkoholi on osallisena yli 200 terveyshaittaan. Alkoholin aiheuttamat terveyshaitat voivat liittyä akuutteihin alkoholin käyttötilanteisiin tai alkoholin pitkäaikaiseen käyttöön. Humalajuominen on yhteydessä etenkin akuutteihin haittoihin, kuten onnettomuuksiin ja itsemurhiin. Humalajuomisella on kuitenkin yhteys myös pitkäaikaisiin terveyshaittoihin, kuten masennukseen. Masennus on yleinen mielenterveyden häiriö, joka näkyy alentuneena mielialana ja toimintakyvyn laskuna. Masennus aiheuttaa mittavaa kärsimystä ja siihen voi liittyä itsetuhoisia ajatuksia. Erityisesti yhdistettynä alkoholiin tämä lisää riskiä itseään vahingoittavalle käytökselle.
Alkoholiongelmat ja masennustilat esiintyvät huomattavan usein samanaikaisesti ja samanaikaisesti esiintyessään ne usein vaikeuttavat toinen toisiaan. Alkoholia ongelmallisesti käyttävät ovat suuremmassa masennusriskissä kuin kohtuullisesti alkoholia käyttävät. Masennustilaa sairastavilla taas ilmenee vakavampia alkoholiongelmia kuin heillä, joilla masennusta ei ole.
Samanaikaisen esiintyminen voi selittyä mm. sillä, että yksi häiriö altistaa toiselle, esimerkiksi masennustila altistaa ongelmalliselle alkoholin käytölle, tai toisaalta pitkäaikainen runsas alkoholin käyttö lisää riskiä masennukselle. On myös mahdollista, että masennukselle ja alkoholiongelmille on yhteisiä riskitekijöitä, jotka altistavat molempien kehittymiselle.
Sekä masennus että alkoholiongelmat heikentävät jo itsessään elämänlaatua. Useat tutkimukset ovat todenneet elämänlaadun heikkenevän enemmän henkilöillä, joilla on samanaikainen masennustila ja alkoholiongelma verrattuna heihin, joilla on vain toinen edellä mainituista.
Alkoholin käytön lopettaminen tai vähentäminen lievittää masennusoireilua. Masennusta on kuitenkin tärkeää myös hoitaa, sillä pitkittynyt masennusoireilu vaikeuttaa alkoholin käytöstä pidättäytymistä ja altistaa retkahduksille. Kun masennusoireet altistavat retkahduksille ja retkahdukset syventävät masennusoireita, ollaan usein kierteessä, jossa kokonaisuuden hoito on keskeistä. Alkoholiongelman ja masennustilan samanaikainen hoito on tutkimustenkin valossa tehokasta ja tarkoituksenmukaisempaa kuin hoidon eriyttäminen tai se, että pyritään hoitamaan ensin toinen ja sen jälkeen toinen häiriö. Hoidolla voidaan vaikuttaa myönteisesti elämänlaatuun ja toimintakykyyn myös silloin kun alkoholiongelma ja masennustila ilmenevät samanaikaisesti.
Jos epäilet itselläsi masennusoireita, voit tehdä BDI-21 -oirekyselyn Mielenterveystalon sivuilla.
Alkoholin ongelmakäyttöä puolestaan voit arvioida esimerkiksi Päihdelinkin sivustolla olevalla AUDIT-kyselyllä.
Jonna Levola
Apulaisprofessori, osastonylilääkäri
Helsingin yliopisto ja HUS Psykiatria
Angermeyer MC, Holzinger A, Matschinger H, Stengler-Wenzke K. Depression and quality of life: results of a follow-up study. Int J Soc Psychiatry 2002;48:189-199.
Levola J, Aalto M, Holopainen A, Cieza A, Pitkänen T. Health-related quality of life in alcohol dependence: a systematic literature review with a specific focus on the role of depression and other psychopathology. Nord J Psychiatry 2014;68:369-384.
Levola J, Pitkänen T, Kampman O, Aalto M. The association of alcohol use and quality of life in depressed and non-depressed individuals: a cross-sectional general population study. Qual Life Res 2018;2:1217-1226.
Levola J, Aalto M. Alkoholiongelmat ja masennus. Duodecim 2019;135:1264-70.
Sullivan LE, Fiellin DA, O’Connor PG. The prevalence and impact of alcohol problems in major depression: a systematic review. Am J Med 2005;118:330-341.
Vos T, Flaxman AD, Naghavi M, Lozano R, Michaud C, Ezzati M, et al. Years lived with disability (YLDs) for 1160 sequelae of 289 diseases and injuries 1990-2010: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2010. Lancet 2012;380:2163-2196.
Tykkää, jaa