Alkoholinkäyttö Suomessa

Alkoholin kokonaiskulutus

Alkoholijuomien kulutusta voidaan tarkastella kokonaiskulutuksen kautta. Kokonaiskulutuksessa lasketaan yhteen tilastoitu ja arvioitu tilastoimaton kulutus ja muunnetaan se sataprosenttiseksi alkoholiksi. Kulutetun sataprosenttisen alkoholin määrä jaetaan 15 vuotta täyttäneen väestön kesken. Vuonna 2019 kokonaiskulutus oli 10 litraa sataprosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohden.

Alkoholin kokonaiskulutus on ollut Suomessa laskussa vuodesta 2007, joka oli viimeisin kokonaiskulutuksen huippuvuosi. Alkoholijuomien kokonaiskulutuksen väheneminen johtuu sekä tilastoimattoman kulutuksen vähenemisestä, että alkoholijuomien myynnin vähenemisestä Alkossa, päivittäistavarakaupoissa ja ravintoloissa.

Tilastoitu kulutus koostuu alkoholijuomien vähittäismyynnistä ja anniskelumyynnistä. Tilastoimaton kulutus koostuu pääosin alkoholijuomien matkustajatuonnista. Tilastoimattomaan kulutukseen sisältyvät matkustajatuonti, salakuljetus, alkoholin laillinen ja laiton kotivalmistus, korvikealkoholi sekä suomalaisten ulkomailla kuluttama alkoholi. Matkustajatuonnin määrää arvioidaan alkoholijuomien matkustajatuontikyselyllä.

Vuonna 2019 kokonaiskulutuksesta 71 % muodostui Alkosta ja päivittäistavarakaupoista ostetusta alkoholista. Ravintoloissa käytettiin 11 % kokonaiskulutuksesta, matkustajatuonti muodosti 14 % kokonaiskulutuksesta ja 4 % muodostui muusta tilastoimattomasta kulutuksesta. Eniten alkoholia ostettiin päivittäistavarakaupoista.

Anniskelukulutus on laskenut noin puoleen 90-luvun lopusta lähtien. Osa alkoholijuomien kulutuksesta on siis siirtynyt ravintoloista kotioloihin.

Vuonna 2019 Suomessa juotiin noin puolet kaikesta kulutetusta alkoholista oluena. Mietoina viineinä kulutettiin noin 20 prosenttia kaikesta alkoholista ja väkevinä juomina noin 20 prosenttia. Loppuosa kulutuksesta juotiin juomasekoituksina (mm. long drink -juomat) ja siidereinä.

Kulutuksen jakaantuminen

Suomalaisten juomatapoja tutkitaan kahdeksan vuoden välein kyselytutkimuksena tehtävällä juomatapatutkimuksella. Edellisen kerran tutkimus on tehty vuonna 2016. Tällaisessa tutkimuksessa tulee ottaa huomioon, että kulutuksen määrä tulee aliarvioiduksi, paljon alkoholia käyttävät jättävät keskimääräistä useammin osallistumatta tutkimuksiin ja tutkimus ei kata mm. asunnottomia tai laitoksissa asuvaa väestöä.

Juomatapatutkimuksen mukaan alkoholinkulutus jakaantuu väestössä hyvin epätasaisesti. Tutkimukseen osallistuneista eniten juova 10 prosenttia juo noin puolet kaikesta alkoholista ja vähiten juova 50 prosenttia juo alle 10 prosenttia kaikesta alkoholista. Miehet kuluttavat noin kolme neljäsosaa kaikesta alkoholista. Tutkimukseen osallistuneista 15–79 -vuotiaista 15 % ilmoitti ettei ole käyttänyt alkoholia viimeisen 12 kuukauden aikana.

Alkoholin käytöstä kysytään myös vuosittaisissa laajemmin terveyskäyttäytymistä tutkivissa kyselyissä. Nykyisin tehtävän FinSote-tutkimuksen tulosten mukaan 20-64 -vuotiaista miehistä 13 prosenttia ja naisista 16 prosenttia ilmoitti, että eivät ole käyttäneet alkoholia viimeisen 12 kuukauden aikana vuonna 2020.

Nuorten terveystapatutkimuksessa on seurattu 12–18-vuotiaiden osalta mm. alkoholin käyttöä joka toinen vuosi tehtävällä kyselytutkimuksella. Kyselyssä raittiiden nuorten osuus lisääntyi ja alkoholin käyttö väheni koko vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen ajan aina vuoteen 2015 asti. Tämän jälkeen myönteinen kehityssuunta pysähtyi ja vuosien 2017–2019 välillä raittiiden osuus on pienentynyt 12–16-vuotiaiden keskuudessa. Ainoastaan 18-vuotiailla alkoholin käyttö oli vähentynyt vuosien 2017–2019 välillä.

Alkoholin käytöstä kysytään myös joka toinen vuosi tehtävässä kouluterveyskyselyssä. Vuoden 2019 kyselyssä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa ilmoitti juovansa lukiolaisista 18 prosenttia ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 27 prosenttia.

Juomatavat

Vuoden 2016 juomatapatutkimuksessa todettiin, että alkoholin käyttö ruokajuomana ei ole lisääntynyt. Viinin kulutus ruokajuomana lisääntyi vuodesta 1992 vuoteen 2008 mutta on sittemmin laskenut vuosituhannen taitteen tasolle. Oluen käyttö ruokajuomana on vähentynyt aina vuodesta 1992 asti. Toisaalta ruokajuomakulttuurissa oli eroja maantieteellisesti sekä iän ja koulutustason mukaan. Suosituinta ruokajuominen oli pääkaupunkiseudulla, ydinkaupunkialueella ja korkeakoulutettujen keskuudessa, joskin näissäkin ryhmissä ruokajuomiskulttuuri ei edelleenkään ollut yleistä.

Juomatapatutkimuksen mukaan kulutuksen painotus ei ole siirtynyt viikonlopuista arkeen, vaan viikonlopun painotus on lisääntynyt. Suurin osa alkoholinkulutuksesta keskittyy viikonloppuihin ja erityisesti lauantai-iltaan. Vuositasolla kulutus korostuu kesä-, heinä- ja joulukuussa eli loma- ja juhlakuukausina.

Juomatapatutkimukseen vastanneista vähintään kerran kuukaudessa kovaan humalaan juovien miesten osuus väheni vuosien 2008 ja 2016 välillä 27 prosentista 19 prosenttiin. Naisilla vastaava osuus väheni 9 prosentista 6 prosenttiin.

Vuosina 2015-2016 tehtiin myös ensimmäinen eurooppalainen juomatapakysely, johon osallistui 19 maata. Tutkimuksen mukaan Suomessa raittiiden osuus on Euroopan keskiarvon alapuolella. Muihin maihin verrattuna Suomessa ei käytetä alkoholia erityisen usein mutta suurempi kertakulutus on yleisempää kuin suurimmassa osassa maita. Tutkimuksessa Suomi oli Euroopan kärkimaita erittäin suuren kertakulutuksen osalta. Tutkimuksen tuloksien mukaan maat oli jaettavissa pohjoisiin ja itäisiin maihin, joissa juodaan harvoin mutta kerralla enemmän sekä eteläisiin maihin, joissa juodaan usein mutta kerralla vähemmän.

Kulutus ja juomatavat riskirajoihin suhteutettuna

Alkoholin pitkäaikaisten terveyshaittojen riski keskimääräisessä kulutuksessa voidaan jakaa kolmeen riskintasoon. Riskitasot koskevat työikäisiä. Ikääntyneillä riskitasot ovat matalammat.

Vähäisen riskin taso: naisilla 0–1 annosta ja miehillä 0–2 annosta päivässä.

Kohtalaisen riskin taso: naisilla 7 annosta ja miehillä 14 annosta viikossa.

Suuren riskin taso: naisilla 12–16 annosta ja miehillä 23–24 annosta viikossa.

Lisäksi humalahaittojen riski kasvaa runsaalla kertajuomisella. Runsaan kertajuomisen raja on naisilla 5–6 annosta ja miehillä 6–7 annosta kerralla.

Kaikesta juodusta alkoholista 78 % kuluu riskikäytön yhteydessä eli alkoholia joko kulutetaan vähintään kohtalaisen riskin tasolla tai humalakäytön raja ylittyy.

Juomatapatutkimuksessa raittiita oli 15 %, vähäisen riskin käyttäjiä 72 %, kohtalaisen riskin käyttäjiä 8 % ja korkea riskin käyttäjiä 5 %. Lisäksi juomatapatutkimuksessa 57 % vastaajista oli juonut vähintään viisi annosta kerralla vähintään kerran vuodessa. Heistä lähes puolet altistui humalariskeille vähintään kuukausittain. Humalariskeille altistuu siis paljon suurempi joukko (57%) kuin pitkäaikaisriskeille (13%).

Kohtalaisen tai korkean pitkäaikaisriskin tasolla alkoholia kulutti naisista 10 prosenttia ja miehistä 17 prosenttia. Humalariskeille vähintään kerran vuodessa altistui 45 prosenttia naisista ja 70 prosenttia miehistä. Vähintään kerran kuukaudessa humalariskeille altistui 14 prosenttia naisista ja 39 prosenttia miehistä.

Janne Nahkuri
A-klinikkasäätiö

Alkuperäinen julkaisu 21.1.2021