Olet täällä

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy sivustolle, jotta voit käyttää kirjanmerkkejä

Päihteet ja vammaisuus

Julkaistu 8.9.2021

Vammaisilla henkilöillä on oikeus yhdenvertaisiin päihdepalveluihin

YK:n vammaissopimus velvoittaa Suomea kehittämään yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa, jossa vammaisilla ihmisillä on mahdollisuus elää ja asua muun väestön joukossa. Päihde- ja rahapelikysymyksissä vammaiset ihmiset jäävät usein marginaaliin eikä saavutettavia palveluja ole tarpeeksi kaikille. Tietoa päihde- ja rahapelikysymyksistä ei ole saatavilla riittävästi eri kommunikaatiomenetelmillä (pistekirjoitus, apuvälineet) tai ymmärrettävästi helpolla kielellä. Päihde- ja peliongelmat kasaantuvat heikommassa asemassa oleville ihmisille yhteiskunnassa. Vammaisille ihmisille päihde- ja peliongelmat merkitsevät moninkertaista riskiä toimintakyvyn menettämiselle. Lisäksi YK:n vammaissopimuksen mukaan vammaistutkimusta tulisi edistää. Kuitenkin vammaiset ovat päässeet päihdetapauslaskentaan vain kerran mukaan.

Tutkimus- ja tilastotietoa tarvitaan

Varsinaista tilastotietoa ja tutkimusta vammaisten henkilöiden päihteiden käytöstä ja pelaamisesta on vähän. Suomessa tutkimustietoa on saatavilla kattavasti vain nuorista. Vammaisten nuorten osuutta ei tässäkään analysoida.

Stakesin (nykyisin THL) vuonna 2007 suorittamassa päihdetapauslaskennassa huomioitiin ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kerran erilaiset toimintakykyyn ja aisteihin liittyvät vammat Sininauhaliiton Vapa-projektin (nykyisin Esteetön päihdetyö EMPPA) vaikuttamistyön tuloksena. Laskentapäivän aikana kaikista päihde-ehtoisista sosiaali- ja terveyspalvelujen asioinneista näkövammoja esiintyi neljällä prosentilla, kuulovammoja kahdella prosentilla ja liikuntavammoja yhdellätoista prosentilla. Aivovammoja, neurologisia vammoja tai kehitysvammaisuutta oli kahdellatoista prosentilla asiakkaista. Nämä luvut ovat kaikkien vammaisryhmien kohdalla suuremmat kuin kyseisen ryhmän osuus on koko väestöstä. (Esimerkiksi näkövammaisia on väestöstä yli 1,5 prosenttia, mutta laskennassa näkövammoja oli neljällä prosentilla). On myös syytä olettaa, että kaikki palveluja tarvitsevat vammaiset asiakkaat eivät laskentapäivänä päässeet palvelujen piiriin erilaisten esteiden vuoksi.

Ulossulkeminen ja kaksoisleima voivat estää avun hakemisen ja saamisen

Vammaisilla henkilöillä on usein kiusatuksi, torjutuksi ja ulossuljetuksi tulemisen kokemuksia yhteiskunnassa ja erilaisissa lähiyhteisöissä.  Vammaisilla henkilöillä on myös isoja haasteita työllistyä. Nämä ovat merkittäviä riskitekijöitä myös päihde- ja pelihaitoille.

Ulossuljetuksi tuleminen on epämiellyttävä ja jopa kivulias kokea. Ulossulkemiselle ja torjunnan ilmiölle on olemassa myös sana: ostrakismi. Se voi ilmetä lopulta esimerkiksi niin, että torjutuksi tulleessaan henkilö muuttuu näkymättömäksi. Pitkittyessään ostrakismi voi johtaa syrjäytymiseen, mielenterveys- ja päihdeongelmiin.

Voi olla haastavaa tavoittaa päihteistä tai riippuvuuksista haittoja kokevia vammaisia. Taustalla vaikuttaa myös vammaisiin kohdistuva kaksoisleima: Tarvitsemiensa palveluiden piirin hakeutuessa huomio kiinnittyykin helposti ja ensisijaisesti henkilön vammaan ja siitä aiheutuviin vaikeuksiin toimintakyvyssä. Vaikeuksia ja ongelmia tarkastellaan vammasta johtuviksi haitoiksi. Päihdepalvelujen piiriin ei hakeuduta, koska henkilö kokee, että hänellä on jo yksi stigma eli vamma.

Ulossulkeminen voi olla tahatontakin. Päihdepalveluissa ei nähdä tarvetta kehittää palveluita, koska koetaan ettei vammaisia asiakkaita ole. Vammaispalveluissa työntekijät kokevat, että päihdeongelmiin on vaikea saada apua, koska vammaisia henkilöitä ei tunnisteta päihdepalvelujen tarvitsijoina riittävästi.

Kohti saavutettavia päihdepalveluita

Päihdepalveluissa on viime vuosina alettu kiinnittää huomiota vammaiserityisiin kysymyksiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatuarviointilomakkeissa ohjeistetaan luomaan valmiuksia vammaisten palvelemiseen. Samoin vammaispalveluja rohkaistaan päihdeongelmien tunnistamiseen. Päihde- ja riippuvuusstrategia sisältää painopisteet ja suuntaviivat yhteiselle kehittämistyölle vuoteen 2030. Edelleen suunnitelman toimeenpanovaiheessa on huolehdittava siitä, että yhdenvertaisuusperiaate toteutuu ja myös vammaiset asiakkaat pääsevät peruspalveluista tarvitsemiinsa päihde- ja mielenterveyspalveluihin.

Saavutettavuudesta ja esteettömyydestä hyötyvät kaikki kansalaiset. Jotta esimerkiksi eri tavoin vammaiset henkilöt saavat tietoa päihdepalveluista ja voivat käyttää verkkopalvelua, on niistä tehtävä saavutettavia. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa yleisesti saatavilla olevien palvelujen tuottajia tekemään verkkosivuistaan saavutettavia kaikille.

Esteetön työ EMPPA on listannut saavutettavan hoitopaikan tunnusmerkit seuraavasti:

  • siitä saa tietoa saavutettavalla tavalla
  • sinne pääsee esteettömästi
  • siellä pystyy toimimaan omista rajoituksista huolimatta
  • siellä saa inhimillistä ja ammattitaitoista kohtelua
  • siellä huomioidaan kokonaistilanne ja toimintakyky
  • siellä kohdellaan kaikkia tasapuolisesti
  • siellä uskalletaan verkostoitua myös erilaisten palveluiden tuottajien kanssa

On hyvä selvittää asiakkaan kanssa hänen esteettömyystarpeensa. Käytännöllisiä kysymyksiä ratkottavaksi voivat olla esimerkiksi:  

  • Missä toiminnoissa henkilö tarvitsee apua: päällysvaatteet, wc-asiointi ym.
  • Onko tarve puhe- tai viittomakielen tulkille, miten järjestyy?
  • Miten opas- tai avustajakoira otetaan vastaan?
  • Onko avustajalle taukotila?
  • Onko materiaaleja saatavilla esimerkiksi selkokielellä?

Myös rakennuksen esteettömyys on hyvä selvittää. Ovatko kulkuväylät esteettömiä? Miten autopaikka tai saattoliikenne järjestyy?  Onko rakennuksessa hissi? Onko wc -tila esteetön?

Ennaltaehkäisevää päihdetyötä ei saa unohtaa

On tärkeää, että vammaiset ihmiset saavat yhdenvertaisesti päihde- ja pelihaitoista myös ennaltaehkäisevää tietoa. Haittoja voidaan ehkäistä tehokkaasti. On tärkeää tarjota ymmärrettävää tietoa päihteistä ja pelaamisesta, jotta vammainen henkilö voi tehdä omaa hyvinvointiaan edistäviä valintoja ja päätöksiä. On myös tärkeää ottaa puheeksi huolta herättävä päihteiden käyttö tai pelaaminen ajoissa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa huolestuttavat asiat otetaan puheeksi, sitä paremmat ovat mahdollisuudet välttyä isommilta ongelmilta.

Liisa Jokela
projektiasiantuntija, Kehitysvammaliitto ry/SELVIS-hanke

Lisätietoa SELVIS-hankkeesta ja selkokielisiä materiaaleja:
https://ehyt.fi/ehyt-ry/toiminta-ja-hankkeet/opiskelijoille-tyoikaisille-ja-ikaantyneille/selvis-ehkaisevaa-paihdetyota-kehitysvammaisille-nuorille-aikuisille/

EMPPA – Esteetön mielenterveys- ja päihdetyö
https://www.sininauhaliitto.fi/toimintamme/esteeton-mielenterveys-ja-paihdetyo/

Kommunikoinnin apuvälineet
https://www.kehitysvammaliitto.fi/tikoteekki/tietoa/kommunikoinnin-apuvalineet/

Jokainen vammainen henkilö on yksilö ja häntä tulee kohdella päihdepalveluissa samalla tavalla kunnioittaen kuten kaikkia ihmisiä. Joitakin erityiskysymyksiä voi kuitenkin ennakoida päihdepalveluissa, jotta ne olisivat esteettömiä ja saavutettavia. Lisäksi voi ennakoida joitakin asioita, jotka saavat asiakastilanteen sujuvammaksi.

Kehitysvammaiselle henkilölle voi olla vaikeaa arvioida omaa päihteiden käyttöä ja pelaamista oppimisen, havainnoinnin ja ymmärtämisen vaikeuksien vuoksi. Jos kehitysvammaisesta henkilöstä tulee esimerkiksi A-klinikan asiakas, hän voi tarvita apua asioiden ymmärtämisessä. Tarvittaessa henkilölle tulee järjestää hänet tunteva puhevammaisten tulkki tai lähi-ihminen, joka voi auttaa asiakkaan viestien tulkitsemisessa ja puhutun kielen muokkaamisessa hänelle ymmärrettävään muotoon. Osa kehitysvammaisista ihmisistä hyötyy myös selkokielen periaatteista ja sanomien vahvistamisesta konkreettisten esimerkkien avulla.

Kehitysvammaliiton ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n SELVIS-hankkeessa (2018-2021) on kehitetty selkokielisiä, erityisesti kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille suunnattuja tietopaketteja sekä testejä oman alkoholinkäytön ja rahapelaamisen arviointiin. Näitä aineistoja voi hyödyntää joko itsenäisesti tai yhdessä ammattilaisen tai läheisen kanssa. Niistä voi olla hyötyä myös suomea toisena kielenä puhuville henkilöille.

Kehitysvammaan, cp-vammaan tai autismin kirjoon voi liittyä synnynnäisenä lisäksi puhevamma. Puhekyvyn voi menettää myös aikuisena sairauden tai vamman seurauksena.

Puhevammaisen asiakkaan kanssa kommunikoitaessa tulee huomioida hänen tapansa kommunikoida (epäselvä puhe, kirjoittaminen, tukiviittomat, kuvat, piirtäminen, erilaiset kommunikoinnin apuvälineet). Puhevammaisen asiakkaan päihdehoidossa on tärkeää, että keskustelukumppanit ymmärtävät asiakkaan viestit ja päinvastoin. Koska vain harvat puhevammaiset henkilöt käyttävät Kelan järjestämää vammaisten tulkkauspalvelua (puhevammaisten tulkkia), tulee varmistaa jo etukäteen, että hoitotilanteissa ja keskusteluissa on mukana tarvittaessa joko asiakkaan tunteva tulkki tai hänet tunteva lähi-ihminen, joka voi auttaa asiakkaan viestien tulkitsemisessa ja puhutun kielen muokkaamisessa hänelle ymmärrettävään muotoon. Osa tulkkauspalvelua käyttävistä puhevammaisista asiakkaista voi käyttää myös etätulkkausta. Puhevammaiset henkilöt hyötyvät myös keskustelussa käytettävistä selkokielen periaatteista.

Artikkelissa on asiantuntijana toiminut puhevammaisten ihmisten kommunikoinnin osuudessa Tikoteekin johtaja Eija Roisko.

Näkövammaisen asiakkaan päihdekuntoutuksessa on tärkeää panostaa hoitosuhteen alkuun. Hoitopaikkaan orientoitumista tulee helpottaa riittävällä ohjauksella niin, että uusi paikka tulee tutuksi ja liikkuminen helpottuu. Kirjallinen materiaali muokataan joko pistekirjoitukselle, äänitteeksi tai sähköiseen muotoon.

Viittomakielisen asiakkaan päihdehoidossa on tärkeää huolehtia etukäteen siitä, että tulkki saa tulla mukaan hoitoon ja tulkkaustunteja on varattu riittävästi. Sähköpostin, tekstiviestien ja tietokoneen lisäksi joissakin tilanteissa voi hyödyntää etätulkkipalveluja.

Aivovammaisen asiakkaan kanssa on tärkeätä huomioida asiakkaan vireystila ja pitää keskustelutilanteissa ja -ryhmissä riittävästi lepotaukoja ja kerrata ydinasiat tauon jälkeen. Yksilökeskustelut voivat olla tehokkaampia 15 minuutin tapaamisina useina peräkkäisinä päivinä tai muutoin jaksotettuina.

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Sinä annoit 4 tähteä. Ääniä annettu: 2652 - Keskiarvo: 3