Suuttumuksen käsittely selvinpäin

Yksi niistä asioista, joiden kanssa toipuvat päihdeongelmaiset kertovat olevan vaikeaa tulla toimeen, on viha (tai suuttumus, kauna ja katkeruus). Monet katsovat retkahduksensa liittyvän kyvyttömyyteen käsitellä suuttumusta. Selvittämätön viha voi olla uhka raittiudelle: se voi myös johtaa ongelmiin ihmissuhteissa. Ongelmia voi esiintyä eri syistä. Joissakin tapauksissa vaikeudet suuttumuksen suhteen ovat sidoksissa itsesyytöksiin. Itsesyytökset voivat olla seurausta päihdeongelmasta ja sen mukanaan tuomista asioista elämääsi.

Saattaa olla, että suuntaat suuttumustasi muihin ja syytät heitä omista tunteistasi. Olet myös saattanut oppia suuttumuksen käsittelytapoja, jotka eivät ole terveellisiä sinulle itsellesi tai muille. Esim. saatat ilmaista suuttumustasi impulsiivisesti sanallisesti tai fyysisesti väkivaltaisella tavalla. Tai voit pitää kaiken suuttumuksen sisälläsi antaen sen hitaasti kasvaa. Joissakin tapauksissa haitallinen suhtautumisesi tilanteisiin saattaa olla suuttumuksesi taustalla. Näin on tavallisesti laita niiden ihmisten suhteen, joita on helppo ärsyttää ja jotka suhtautuvat vihamielisesti moniin asioihin ja ihmisiin.

Seuraavat askeleet voivat auttaa sinua ymmärtämään, tunnistamaan ja käsittelemään suuttumuksen tunteita rakentavasti:

Askel 1: Tunnista suuttumukseen liittyvät tuntemukset

Kun olet suuttunut, tiedosta se. Miten suuttumuksesi näkyy? Etsi vihjeitä suuttumuksesta. Fyysisiä merkkejä voivat olla päänsärky, kireys vatsassa tai nopea puhe. Psyykkisiä merkkejä voivat olla kostohaaveet, lisääntynyt juomisen ajattelu tai masennus. Käyttäytymismerkkejä ovat kiistelynhalu, muiden välttäminen tai aggressiivisuus.

Luettele tyypilliset merkit siitä, että olet suuttunut.
Fyysiset merkit: _______________________________________________________________________________
Psyykkiset merkit: _____________________________________________________________________________
Merkit käyttäytymisessä: _____________________________________________________________________

Askel 2: Tunnista suuttumuksesi mahdolliset syyt.

Analysoi jokin tilanne, jossa suutuit ja tulit vihaiseksi. Kuka muu oli osallisena tilanteessa ja miksi suutuit juuri siinä tilanteessa? Mitä tilanteessa tapahtui, miten tilanne eteni? Voiko suuttumuksesi olla seuraus muista tilanteessa heränneistä tunteista, kuten avuttomuudesta, pelosta, häpeästä, tai syyllisyydestä? Suuttumus tai viha on harvoin ensimmäinen tunne, se on usein reaktio muihin tunteisiin. Mitä ajatuksia tilanne on herättänyt? Ajatukset kertovat usein minkälaisesta tunteesta alun perin on ollut kyse. Annoitko itsellesi luvan käyttäytyä vihamielisesti? Miten perustelit sen? Käytä vaikka aiemmin esiteltyä Tilanneanalyysi -lomaketta mallina.

Askel 3: Tunnista suuttumuksesi vaikutukset itseesi ja muihin.

Tutki tavallisimpia reaktioitasi suuttumuksen tunteisiisi. Esim. en tee mitään ja annan suuttumuksen kerääntyä sisääni. Haukun muita ja alan riidellä tai tapella. Yritän olla välittämättä tilanteesta tai suuttumuksen tunteestani. Puhun suuttumuksen tunteestani.

Luetteloi omat suuttumuksenkäsittelytapasi:
___________________________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________________________

Miten tapasi käsitellä suuttumuksen tunnettasi vaikuttaa sinuun?
___________________________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________________________

Miten tapasi käsitellä suuttumuksen tunnettasi vaikuttaa muihin?
___________________________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________________________

Askel 4: Valitse sinulle paras tapa käsitellä suuttumusta.

Pohdi ensin mistä on kyse: onko sinun suuttumustaipumuksesi pelon, häpeän, syyllisyyden vai loukkaantumisen seuraus? Vai onko se seuraus yksinäisyydestä? Vai yksinkertaisesti avuttomuudesta? Kun opiskelee uusia asioita, on selvä, että välillä tuntee itsensä avuttomaksi. Mikä estää sinua kokemasta näitä tunteita? Uskomukset, että on hävettävää olla yksinäinen, avuton tai loukkaantunut? Viha tai suuttumus on harvoin ensimmäinen tunne. Se on usein jälkimmäinen tunne, joka on vain helpoimmin tunnistettavissa kuin ensimmäinen, sitä edeltänyt tunnereaktio johonkin tilanteeseen (esim. aiemmin mainittu Pekka suuttui siitä, kun ei tiennyt, mitä vastata kaverille, joka epäili häntä uskovaiseksi).

Pohdi sen jälkeen, onko suuttumuksesi todella oikeutettua. Se voi olla tilanteeseen nähden ylimitoitettua tai tulosta itseinhosta, jonka siirrät muihin (henkilö joka vihaa itseään, näkee helposti vihamiehiä ympärillään). Jos suuttumuksesi ei tunnu oikeutetulta, yritä puhua itsesi sen yli.

Mutta jos suuttumuksesi tuntuu oikeutetulta, sinun on kysyttävä itseltäsi: ”Onko tärkeämpi olla oikeassa kuin tehdä sitä, mikä vie asioitani eteenpäin?”. Vaikka toinen olisi väärässä ja sinä oikeassa, se että pilaat päiväsi vihaamalla ja suunnittelemalla kostoa, ei vie tilannettasi eteenpäin. Katkeruus ja kostonhalu ovat suuttumuksen jalostettuja muotoja, jotka estävät toimivan ongelmanratkaisun. Ne ovat kuin soittaisi äänilevyä, joka junnaa kohdassa ”olen oikeassa, olen oikeassa...”. Mitään uutta nämä tunteet eivät tuo elämääsi. Jos haluat uutta sisältöä elämääsi (ja edelleen: vaikka sinä olisit oikeassa ja toinen väärässä), sinun on luovuttava kostonhalusta. Sinun on maisteltava ajatuksia ja tunteita, jotka vievät sinua eteenpäin elämässäsi. (Vankilasta vapauteen siirtynyt Yrjö ajatteli ”vaikka olen oikeassa, on tärkeämpi, että pidän huolta siitä, että voin jatkaa toipumistani vapaudessa eikä vankeudessa”. Tilanne alkoi siitä, kun auto kiilasi hänen eteensä kolmion takaa ja hänellä kävi mielessä siirtyä ”opetustehtäviin”). Kostolle ja katkeruudelle vastakkaiset tunteet ovat epävarmuus, uteliaisuus ja kiinnostus.

On hyvin tärkeää, että käytät riittävästi aikaa erilaisten tunteiden tunnistamiseen. Moni haluaa hypätä tämän vaiheen yli ja siirtyä suoraan mäiskimään tyynyjä ja muita sijaiskärsijöitä. Ennen suuttumuksen ilmaisua olisi kuitenkin oltava sen verran rohkeutta, että katsoo myös mitä kaikkea löytyy tämän helposti tunnistettavan tunteen taustalta. Sen jälkeen voit pohtia tunteen ilmaisua.

Jos tunteen ilmaisu liittyy puolensa pitämiseen, on tärkeä, että teet sen niin, ettet loukkaa toista etkä itseäsi. Tämä tarkoittaa, ettet haistattele, et huorittele, et nimittele, mutta et myöskään mitätöi itseäsi, et ryhdy ovimatoksi. Tuot vain esille ne seikat, jotka sinua häiritsevät.

Jos olet vihainen, puhu suoraan sille ihmiselle, jolle olet suuttunut. Käytä siinä tilanteessa enemmän ”minä” kuin ”sinä”-lauseita (älä syytä, vaan kerro mitä mieltä olet). Sen sijaan, että sanot ”V*tun kusipää, eksä ole oppinut mitään mun seurassa, ethän sä saatana edes anna puhua loppuun”, sano ”Minua loukkasi se, ettet voinut kuunnella loppuun, kun kerroin…” Puhu myös jollekulle kolmannelle osapuolelle vapautuaksesi tunteestasi ja saadaksesi paremman kuvan tilanteesta. Puhumalla asiasta saat etäisyyttä asiaan ja se voi kasvattaa suhteellisuudentajuasi: ehkä asia ei olekaan niin maata mullistava kuin ensin luulet. Tai jos on, sinun on silti hyväksyttävä se, ellet voi heti tehdä sille mitään. Ahdingon sietämisestä on monesti hyötyä, koska se estää sinua tekemästä huonoa tilannetta vielä huonommaksi impulsiivisen toiminnan avulla. Kun puhut toiselle ihmiselle, saatat saada hengähdyshetken, jolloin voit pohtia mitä tehdä.

Suuntaa vihaisuutesi tai ärtyneisyytesi rakentavaan toimintaan: esim. hölkkäämiseen, kuntosalilla käymiseen, puiden hakkaamiseen tai muuhun fyysiseen toimintaan. Muuta ajatteluasi. On ajattelutapoja, joilla varmasti ylläpidät vihan ja suuttumuksen tunnettasi, kuten mustavalkoajattelu, väärät yleistykset ja katastrofi-ajattelu. Muokkaa ajatusvääristymiä kysymällä itseltäsi ”Onko ajatus totta?” ja ”Auttaako se minua saavuttamaan sitä mitä haluan?”. Muista, että jälkimmäinen kysymys on yhtä tärkeä kuin ensimmäinen.

Älä anna suuttumuksen kerääntyä sisällesi. Suorita suuttumus-inventaario jokaisen päivän päätteeksi varmistuaksesi siitä, ettei suuttumus, mielipaha tai kaunaisuus jää sisällesi. Suuttumus tai viha kertoo, että jokin asia vaivaa sinua. Suuttumuksen tunnistamisesta on hyötyä, jos se siirtää sinut ongelmanratkontaan. Kun autosi sammuu autiolle metsätielle, on harvoin hyötyä siitä, että hyppäät suutuspäissäsi konepellin päälle punaisena kiukusta. Tilanteelle on tehtävä jotakin, että voi jatkaa matkaa, joko omalla autolla tai toisen autossa.

Askel 5: Mieti ennakkoon valitsemasi suuttumuksen käsittelytavan seuraus.

Mikä käytettävissäsi olevista vaihtoehdoista tuntuu sopivimmalta kuhunkin tilanteeseen? Mitä todennäköisesti tapahtuu, jos valitset hyökkäyksen sen sijaan, että pyrkisit näkemään suuttumuksen tunteen taakse? Mitä teet hyökkäyksen jälkeen, miten hoidat seuraukset, kun huomaat, että suuttumuksen tunteen äärimmäisen ilmaisun tuoma hetken helpotus ei toimi eikä auta sinua selvittämään suuttumuksen tunnettasi? Kun huomaat, että ihminen ei ole höyrykattila? Että suuttumuksen ilmaisu vain lisää suuttumuksen ilmaisun todennäköisyyttä? Mitä sitten? Ehkä voit sittenkin kokeilla myös muita tapoja, kuten elämäntilanteesi tarkastelu ja sen pohtiminen, mikä loppujen lopuksi tekee sinut vihaiseksi ja kaunaiseksi.

Näiden asioiden selvittämiseksi toipuvat päihderiippuvaiset monesti tarvitsevat ammattiapua tai keskustelua näistä asioista kokemusta omaavan AA/NA-laisen kanssa. Älä siis yritä selvittää monimutkaisia asioita liian yksinkertaisin keinoin. Voi olla, että näissä asioissa tarvitset etenemistä laajalla rintamalla monia menetelmiä ja auttavia tahoja hyödyntäen. Jos kyse on vaikeasta parisuhdeongelmasta, luultavimmin hyödyt omasta tai pariterapiasta sen sijaan, että vain tuumit ”Täytyy katsoa mihin tämä johtaa” tai ”Katsotaan mitä tästä tulee”. Voit nopeuttaa ongelmaan liittyvien tekijöiden tunnistamista hakemalla apua.

Älä kuitenkaan keskity pelkästään suuttumukseen tai vihaan. Toipuvalla päihdeongelmaisella on muitakin tunteita, joiden säätely tuottaa ongelmia, kuten HÄPEÄ, SYYLLISYYS, PELKO, LOUKKAANTUMINEN, YKSINÄISYYS, EPÄVARMUUS ja AVUTTOMUUS. Näiden tunteiden tunnistaminen ja säätely on yhtä tärkeä kuin suuttumuksen tunteen kanssa työskentely. Edellä mainittuja kysymyksiä voi myös käyttää näiden tunteiden kanssa työskenneltäessä.

Vihamielinen käyttäytyminen on monesti avuttoman ihmisen tapa pitää puoliaan. Suuttumuksen rakentava vaihtoehto on päättäväisyys. Mikäli toimit päättäväisesti oman toipumisesi eteen, et tarvitse suuttumusta, äkäisyyttä ja vihaa itsesi ilmaisuun. Päättäväisyys on tunne, jota tarvitset puolensa pitämisen ja uuden elämäntavan opiskelussasi.

Kuten huomaat, retkahduksen ehkäisyn kulmakivi toipumisen alkuvaiheessa on puolensa pitäminen. Pitemmällä tähtäimellä tasapainoinen, mielekäs elämäntapa (ja mahdollisesti palkitseva parisuhde) on parasta retkahduksen ehkäisyä.

LYHYT YHTEENVETO TUNTEISTA JA NIIDEN SÄÄTELYSTÄ

Mitä hyötyä tunteista on?

Tunteet ovat viesti muille ja vaikuttavat heihin

Kasvojen ilmeet ovat osa tunteita. Kasvojen ilmeet kommunikoivat nopeammin kuin sanat.
Halusimmepa sitä tai emme, tunteiden viestittäminen vaikuttaa toisiin.

Tunteet järjestävät ja panevat toimintaa liikkeelle

Tunteet käynnistävät käyttäytymistä. Tunteeseen liittyvä toiminta on usein synnynnäinen osa tunnereaktiota. Tunteet valmistavat meitä toimintaan.
Tunteet säästävät aikaa saamalla meidät toimimaan tärkeissä tilanteissa. Meidän ei tarvitse ajatella läpikotaisin mitä meidän tulee tehdä.
Voimakkaat tunteet auttavat meitä voittamaan esteitä - sekä sisäisiä että ulkoisia esteitä.

Tunteet voivat olla ajatuksiamme todentavia

Toisten ihmisten ja tapahtumien herättämät tunnereaktiot voivat antaa meille informaatiota tilanteesta. Tunteet voivat antaa vihjeitä siitä, että jotain on tapahtumassa.
Ääritapauksissa otamme tunteet tosiasiana: ”Jos tunnen itseni kelvottomaksi, olen sitä”; ”Jos masennun, kun jään yksin, minua ei saa jättää yksin”; ”Jos tunnen, että jokin on oikein, se on oikein”; ”Jos pelkään, se on uhkaavaa”; ”Minä rakastan häntä, joten hän on OK -ihminen”. Nämä ovat edelleen tunteita ja tulkintoja, ei tosiasioita. Vaikka jokin tuntuu oikealta, sen ei tarvitse olla sitä.

Miten vähennät yliherkkyyttä kielteisille tunteille

Kuinka vähennät tunnemielen voimaa:
1. Hoida fyysistä kuntoasi: Pidä huolta ruumiistasi. Käy lääkärillä tarvittaessa. Ota lääkkeesi.
2. Tasapainoinen syöminen: Älä syö liikaa tai liian vähän. Pysy kaukana sellaisista ruoista jotka saavat sinut hermostuneeksi.
3. Vältä mielialaan vaikuttavien lääkkeiden väärinkäyttöä, oheiskäyttöä, myös kannabista ja alkoholia.
4. Tasapainoinen uni: Yritä nukkua sopivan pitkään.
5. Harrasta liikuntaa: Liiku päivittäin. Ainakin 20min liikuntaa.
6. Kehitä hallintaa: Yritä tehdä päivässä yksi asia, joka lisää hallinnan tunnetta ja joka saa sinut tuntemaan itsesi kykeneväksi.

Miten lisäät positiivisia tunteita

Kehitä positiivisia kokemuksia

Lyhyellä aikavälillä:

Tee miellyttäviä asioita, jotka tuntuvat hyvältä.
Lisää miellyttävien tapahtumien määrää elämässäsi.
Tee joka päivä yksi asia miellyttävien tapahtumien listalta.

Pitkällä tähtäimellä:

Muuta elämääsi niin, että positiivisia asioita tapahtuu useammin.
Aseta itsellesi tavoite: kerää positiivisia tapahtumia itsellesi.
Tee lista haluamistasi positiivisista tapahtumista.
Listaa pieniä askelia, jotka vievät kohti näitä tapahtumia.
Ota ensimmäinen askel.

Vaali ihmissuhteita

Korjaa vanhoja, menetettyjä ihmissuhteita.
Ole avoin uusille ihmissuhteille.
Paranna olemassa olevia ihmissuhteita.
Vältä välttelyä ja vetäytymistä
Vältä periksi antamista.

Pidä positiiviset asiat mielessäsi

Kiinnitä huomiota positiivisiin tapahtumiin. Rekisteröi ne mielessäsi.
Kiinnitä uudelleen huomio positiivisiin asioihin, kun mielesi vaeltaa kielteisiin asioihin.

Vältä murehtimista

Vältä ajatusta, että positiiviset kokemukset loppuvat kuitenkin.
Vältä ajattelemasta, oletko ansainnut positiivisia kokemuksia.
Vältä ajattelemista, miten paljon enemmän sinulta tullaan kohta vaatimaan.

Tunnista mitä tunnet tällä hetkellä

Ole tietoisesti läsnä tunteessasi.

Huomaa tunteesi

Huomaa tunteen läsnäolo.
Ota askel taaksepäin ja katsele tunnetta.
Älä juutu tunteeseen.

Koe tunteesi niin kuin se olisi aalto, joka tulee ja menee

Älä tukahduta tunnetta.
Älä yritä päästä tunteesta eroon.
Älä työnnä tunnetta pois.
Älä yritä myöskään jatkaa tunnetta.
Älä takerru tunteeseen.
Älä voimista tunnetta.

MUISTA: SINÄ ET OLE OMA TUNTEESI

Älä automaattisesti toimi tunteen mukaisesti. Muista niitä kertoja, jolloin tunsit jotain muuta.

Opettele hyväksymään tunteesi

Älä tuomitse tunnettasi.
Harjoittele suvaitsevaisuutta tunteitasi kohtaan.
Hyväksy tunteesi (Silloin saat tietää mikä tunne on kyseessä ja voit vaikuttaa siihen).

Tietoisku tunteista

Ajatukset tulevat ja menevät. Tunne on paljon enemmän kuin ajatus. Se valtaa koko ihmisen, sekä mielen että ruumiin. Mielihyvän tunteen tavoitteleminen leimaa kaikkia toimiamme. Koska, eläimistä poiketen, ihminen ei elä hetkestä hetkeen (ainakaan useimmat meistä!) vaan pystyy laatimaan pitkän ajan suunnitelmia, mielihyvän ei tarvitse aina olla toiminnan välitön seuraus. Voimme odottaa sen toteutumista, esim. työskentelemällä koko vuoden päästäksemme etelän aurinkoon.

Miksi tunteet ovat sellaisia kuin ovat ja miten ne liittyvät ajatteluun? Yritys selvittää tunteiden synnyn saloja tuntuu mielettömältä. Koska tunteet ovat hyvin moninaisia ja hyvin henkilökohtaisia, ne näyttävät olevan tieteen ulottumattomissa. Aivotutkijat ovat kaikesta huolimatta yrittäneet selvittää tunteiden olemusta. Tutkijat ovat alkaneet saada selville jotain siitä, miten tunteet säätelevät elämäämme.

Universaalit ilmeet kertovat tunteista. Tunteet heijastuvat ruumiintoiminnoissamme, erityisesti kasvonilmeissä. Ilmeestä näkyy, miltä ihmisestä tuntuu, vaikkei syy olisikaan tiedossa. Ilme kertoo ilosta, vastenmielisyydestä, tyytymättömyydestä, nauttimisesta, pettymyksestä, loukkaantumisesta. Se on sanaton tunne, vahva viesti tunteista. Näkyvin näistä viesteistä on hymy.

Ovatko eri tunteita vastaavat kasvonilmeet riippuvaisia ihmisen kulttuuriperimästä vai ovatko ne universaaleja ja pysyviä? Tätä kysymystä tutki Paul Ekman yli 30 vuotta sitten erään Uuden
Guinean ylängöllä asuvan papualaisen heimon keskuudessa. Heimo eli tuolloin täysin eristyksissä ulkomaailmasta; useimmille asukkaille Ekman oli ensimmäinen kontakti ulkopuolisiin. Hän tutki asiaa mm. näyttämällä asukkaille erilaisia kuvia ja pyytäen heitä kertomaan, oliko kuvan esittämä ihminen vihainen ja käymässä kimppuun vai oliko hän juuri kuullut lapsensa kuolemasta. Sitten hän pyysi asukkaita itse näyttelemään, miltä kyseessä olevat ilmeet näyttävät. Kahden vuoden aikana suoritettujen tutkimustensa perusteella hän päätyi siihen, että erilaisia perustunteita kuvaavat ilmeet olivat täsmälleen samat kuin länsimaissa. Tällaisia universaaleja, kaikkialla ja kaikkina aikoina esiintyviä ihmisen perustunteita kuvaavia ilmeitä on Ekmanin mukaan kuusi: ilo, suru, inho, hämmästys, suuttumus ja pelko. Kaikki muut tunteet ovat näiden yhdistelmiä. Esimerkiksi epätoivo on yhdistelmä surusta ja ajatuksesta ”mikään ei tule koskaan muuttumaan”.

Kun kielessä annetaan tunteille nimiä, mukaan tulee ottaa myös tilanne, missä tunne viriää. Aggressiota voidaan nimittää sisarkateudeksi, kateudeksi, mustasukkaisuudeksi tai luokkavihaksi syntytilanteesta riippuen. Tai koko "kateus" nimitys voi vaihtua suuttumukseksi, jos kateus tulkitaan oikeutetuksi tunnereaktioksi epäoikeudenmukaisuuteen. Sama tunne nimetään suruksi, jos kyseessä on läheisen ihmisen ulkoinen menetys, mutta masennukseksi, jos menetys tapahtuu sisäisenä eli vain masentuneen mielessä. Masennus on siis suru, johon liittyy ajatusvääristymiä (kuten ”En tule koskaan vapautumaan tästä syyllisyydestä, kohtelin häntä väärin”, ”En ole ansainnut tämän parempaa” tai ” Olen tuomittu olemaan yksinäinen lopunikäni”). Kielemme sanasto on itse asiassa vaillinainen väline kuvaamaan tunteitamme, ja sen takia tunteiden kuvaus lähestyy usein taiteellista ilmaisua.

Perustunteista ilon eri muodot, kuten innostuneisuus, kiihko, hyväntuulisuuden tunne ja rakkaus, ilmoittavat, että toiminta sujuu hyvin ja sitä kannattaa jatkaa. Toiminta on menestyksellistä ja johtaa todennäköisesti tarpeiden tyydyttymiseen. Perustunteista pelko ja sen eri muodot kauhu, paniikki, ahdistus, jännitys ilmaisevat vaaran momenttia toiminnassa. Eläimellä vaaran lähteenä voi olla vieraan lajin petoeläin, tai sosiaalisilla eläimillä useimmiten aggressiivinen lajitoveri. Nykyajan hyvinvointivaltiossa elävän ihmisen suurin pelon aihe on se, että hän sosiaalisessa ympäristössään käyttäytyessään tekee virheitä, jotka saattavat hänet huonoon valoon. Nykyajan ihminen pelkää siis eniten kasvojensa menettämistä, sosiaalista paheksuntaa tai asemansa menettämistä.

Surun kärjistyneet muodot kuten epätoivo, masennus ja eroahdistus ilmaisevat, että toiminta on tuloksetonta ja siitä tulisi luopua. Surun tunteet liittyvät myös eroon toisesta ihmisestä tai erokokemuksiin ylipäätään (kuten irtisanotuksi tuleminen työpaikasta, muutto toiselle paikkakunnalle, tai myös yleneminen, jos ihminen kokee, ettei ole ansainnut parempaa).

Aggression eri muodot, kuten viha, suuttumus, ärtymys, kateus, mustasukkaisuus ja raivo, ovat kehittyneet sosiaalisille eläimille omien etujen puolustamista varten. Se auttaa eläintä ja
ihmistä pitämään puoliaan ryhmässä ja ottamaan itselle kuuluva hyvä.

Lopuksi pari määritelmää:

Inho: Poistyöntämisen ja välttämisen tunne kaikkea sitä kohtaan, joka kirjaimellisesti tai vertauskuvallisesti saa ihmisen voimaan pahoin. Näyt, tuoksut ja jopa ajatukset ovat tyypillisiä tämän tunteen ilmaisuja. Myös toisen käyttäytyminen voi inhottaa (esim. ”Jo sen tyypin ajattelu saa minut oksentamaan” tai ”Ällöttää jo pelkkä sen näkeminen”)

Halveksunta: Tämä on ihmisten välisen hylkäämisen ja torjunnan tunne. Tunne liittyy käytännössä ennakkoluuloihin, jotka tarkoittavat toisten ihmisten torjuntaa pelkästään ennakkokäsitysten perusteella. Halveksunta on myös rasismin osatekijä (toinen on pelko).

Hämmästys: Jotain odottamatonta on tapahtunut. Päihteistä toipumisen alullepanijoita ovat toisaalta kyllästyminen ja turhautuminen, mutta toisaalta myös mukana on hyvä olla hämmästyksen edellytys eli uteliaisuus (joka saa kiinnostumaan uusista toimintamalleista). Ennakkoluuloja ei pidä pakata matkalaukkuun, kun aikoo toipua päihteistä. Ne pitäisi unohtaa kokonaan. Lapsenomainen uteliaisuus, kyky katsoa maailmaa avarin silmin on valtava voima, joka kantaa kauas. Aiemmin monen matkan tarkoituksen on ollut se, että on vetänyt päänsä
täyteen viinaa tai muita päihteitä. Ei sellaiselta matkalta jää mieluisia muistoja. Voi olla, että muistoja ei jää lainkaan.

Matka on silloin hyvä, kun se antaa jotain. Jollekin se voi olla rentoutumista tai nautintoa lämmöstä ja valosta. Ja joillekin se on seikkailu uuteen kulttuuriin, uusien ihmisten ja paikkojen luo. Myös päihteistä toipuminen voi olla seikkailumatka uuteen kulttuuriin, uuteen elämäntapaan. Joten lähde seikkailumatkalle. Seikkailujen hakeminen ja vaaran uhmaaminen on osa sitä alkukantaista ihmistä, joka meissä kaikissa jossain piilee. Liian helppo elämä ei anna tarpeeksi haasteita, niitä on välillä haettava jostain muualta. Liian raskas elämä taas tappaa uteliaisuuden, kun ei jaksa enää katsoa eteenpäin ja tuntuu, että samat asiat, samat pettymykset toistuvat ja samat esteet ilmestyvät näkösälle. Uteliaisuus on kuitenkin se voima, joka saa ihmisen liikkeelle.

Ihminen on aina halunnut selvittää, mitä on seuraavan kukkulan takana; minkälainen maisema avautuu seuraavan tienmutkan jälkeen. Kun jätät päihteet taaksesi, saatat kokea eksymisen pelkoa. Tuolloin eteenpäin meneminen ja uuden elämäntavan harjoittelu on monelle hankalaa. Silloin on hyvä muistaa, että on olemassa ihmisiä, jotka ovat taivaltaneet sitä matkaa jo pidemmälle, että miinakentässä on jalanjälkiä. Sinun ei tarvitse selvittää kaikkea yksin. Voit kuunnella ammattiauttajia ja/tai muita saman ongelman kokeneita kohtalontovereita, jotka ovat selvittäneet päihdeongelmansa ja saaneet elämänsä kuntoon. Se luo uskoa ja uteliaisuutta tulevaisuuteen ja ennen kaikkea uskoa omaan pystyvyyteen. Kuten pitkään raittiina ollut vanhempi valtiomies totesi: niin huonoa miestä tai naista ei olekaan, ettei hän voisi olla yhden vuorokauden selvin päin. Jos olet samaa mieltä, niin käännä sivua ja pohdi seuraavaksi uusia toimintamuotoja entisten tilalle.

Olet täällä