Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

Asuminen ja eläminen

Asumiseen liittyvät asiat koetaan usein hankaliksi eron keskellä, kun jaksamista koetellaan muutenkin. Monesti asumiseen liittyy myös sekä isoja taloudellisia että henkisiä panostuksia ja luopumista. 

Kumpi lähtee, kumpi jää?

Ensimmäinen asumiseen liittyvä ratkaisu on, jääkö jompikumpi puolisoista asumaan yhteistä kotia vai laitetanko asunto myyntiin, vuokraukseen tai irtisanotaan yhteinen vuokra-asunto. Monet muuttavat ennen varsinaista avioeroa asumuseroon. Jos asunto on puolisoiden yhteisomistuksessa tai yhdessä vuokrattu, toista ei voi pakottaa muuttamaan vastoin tahtoa. Asuntoa ei voi myöskään myydä ilman yhteistä päätöstä. 

Yhteisestä asunnosta poismuuttavalle puolisolle jää vastuu omasta lainaosuudestaan ja yhteisvastuu mahdollisesta yhtiövastikkeesta ja/tai vuokrasta, ellei vuokrasopimusta tehdä uudelleen asuntoon jäävän nimiin. Maksujen hoitamatta jättäminen aiheuttaa maksuhäiriömerkinnän molemmille osapuolille ja pahimmassa tapauksessa asuntoon jääneen osapuolen häädön. Asuntolainaan voi hakea pankilta määräaikaista lyhennysvapaata. Ihannetilanteessa puolisot sopivat asumiseen liittyvistä asioista ja kuluista yhdessä. Jos yhteiseen sopuun ei päästä, voidaan asia ratkaista tuomioistuimessa. 

Lisäksi huomionarvoista on, että puolisoiden yhteisomistuksessa olevasta asunnosta poismuuttavalla on oikeus vaatia tietyin ehdoin omasta osuudestaan ns. asumishyvitystä. Kaikista asumisen kuluista ja korvauksista kannattaa siis sopia kirjallisesti jo ennen muuttoa. Lue lisää asumishyvityksestä ja sen ehdoista

Jos pariskunnalla on yhteisiä lapsia, lasten muuttaminen kirjoille uuteen osoitteeseen vaatii molempien vanhempien suostumuksen. Lasten kanssa kirjoilla olevasta vanhemmasta tulee käytännössä lasten lähivanhempi (ks. Lapsiin liittyvät asiat). Vanhemmalla on velvollisuus ilmoittaa toiselle vanhemmalle aikomuksestaan muuttaa asuinpaikkaansa, jos muutolla on vaikutusta lasten huollon tai tapaamisoikeuden toteutumiseen (esim. muuttaminen toiselle paikkakunnalle). Ilmoitus tulee tehdä vähintään 3kk ennen muuttoa. Molemmista tilanteista on hyvä sopia kirjallisesti. 

Jos tilanne kotona kärjistyy väkivaltaiseksi tai muuten uhkaavaksi, voi aina hakeutua turvakotiin (24/7). Turvakotiin voi myös soittaa koska tahansa, jos tilanne mietityttää. Turvakodissa oleminen on asiakkaalle maksutonta. 

Muita käytännön asioita

Vuokra-asunnon etsimisen voi aloittaa vaikkapa netin hakukoneen avulla (Google: ”vuokra-asunto + paikkakunta”) tai kunnan verkkosivuilta (kunnan vuokra-asunnot).  Kelasta voi saada väliaikaista tukea muuttokustannuksiin ja pidempiaikaista tukea asumiskuluihin. Kelan asumiseen liittyvistä tuista löytyy tietoa Kelan sivuilta. Kun uusi koti on löytynyt, on hyvä muistaa tehdä osoitteenmuutosilmoitus ja uusi sähkösopimus. 

Lisäksi kannattaa käydä läpi mm.: 

  • Tilaukset ja muut laskut (esim. vakuutukset, suoratoistopalvelut, puhelinliittymät, bonuskortit) ja sulkea, vaihtaa omiin nimiin tai tehdä uudet sopimukset. Näin välttyy ikäviltä yllätyksiltä maksamattomien laskujen tai peruutettujen tilausten muodossa, joista ei ole saanut tietoa. 
  • Yhteiset ja lapsen/lasten tilit: Kannattaa käydä myös läpi pankin kanssa sopimukset yhteisistä tileistä, lasten tileistä ja vanhempien oikeuksista lasten tileihin. Eri pankkien toimintatavoissa on eroja. 
  • Suostumukset ja luvat: Lähiomainen tai yhteyshenkilö sairaalaan (kanta.fi), työpaikalle, lasten päiväkotiin/kouluun ja harrastuksiin.
  • Mahdollinen testamentti ja henkivakuutuksen korvauksensaajat

Jos varat, tulot ja muut sosiaalituet eivät riitä välttämättömiin arjen menoihin, kuten ruokaan ja asumiseen, voi hakea Kelasta perustoimeentulotukea. Myös kotihoidon tuen hoitolisään ja kuntalisään vaikuttavat perheen tulot, joten sinulla voi olla oikeus myös niihin, jos perheen tulot pienenevät. 

Taloudellisten syiden vuoksi ei kannata jäädä huonoon suhteeseen. Asiat selviävät kyllä. 

Arvioi Kelan laskureilla oikeutesi eri etuuksiin erotilanteessa.