Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

Eron hakeminen ja omaisuudenjako

Avioero laitetaan vireille toimittamalla avioerohakemus asuinpaikkakunnan käräjäoikeuteen. Avioeroa voi hakea joko yksin tai puolison kanssa yhdessä. Jos avioeroa hakee yksin, toinen puoliso saa siitä tiedoksiannon. Toinen puolisoista ei voi estää avioeroa, jos toinen sitä haluaa. 

Avioeron ensimmäinen vaihe, harkinta-aika, kestää puoli vuotta ja se ei tarkoita vielä lopullista eroa. Harkinta-ajan jälkeen on jälleen puoli vuotta aikaa hakea lopullista avioeroa. Jos kumpikaan puolisoista ei hae lopullista avioeroa, eroasia raukeaa. Jos puolisot ovat asuneet viimeiset kaksi vuotta erillään, voi avioeron saada suoraan ilman harkinta-aikaa.

Rekisteröidyn parisuhteen purku tapahtuu samalla tavalla kuin avioliiton. 

Avoliitto puolestaan päättyy, kun puolisot muuttavat asumaan virallisesti eri osoitteisiin.

Omaisuudenjako

Jos avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olleilla puolisoilla ei ole voimassa olevaa avioehtoa, erossa yhteinen omaisuus jaetaan puoliksi. Se puoliso, jolla on enemmän omaisuutta, maksaa tasinkoa. Näin molemmat saavat avioeron jälkeen yhtä paljon. Avioehdon voi tehdä koska tahansa naimisissa oloaikana. Omaisuusasioissa (avioehto, ositus) kannattaa olla yhteydessä lakimieheen. Riitatilanteissa apua omaisuudenjakoon voi saada tuomioistuimen pesänjakajalta. 

Omaisuuden jaosta kannattaa tehdä osituskirja, vaikka tilanne näyttäisi erotilanteessa selvältä ja yksinkertaiselta. Jos osituskirja on jäänyt tekemättä, ex-puoliso on kuolinpesän osakas. Perinnönjakaminen voi muuttua riitaisaksi ja hankalasti selvitettäväksi, jos ositussopimusta ei ole ainakaan hoidettu. Osituskirja voidaan rekisteröidä Digi- ja väestötietovirastoon

Avoliiton purkautumiseen liittyy huomattavasti vähemmän oikeusvaikutuksia omaisuuden suhteen kuin avioliittoon. Yksinkertaisimmillaan puolisot erottelevat oman omaisuutensa ja jakavat yhteisen omaisuuden ja muuttavat erilleen. 

Vuonna 2011 tuli voimaan avoliittolaki, joka koskee yhteistaloudessa asuvia avoliiton osapuolia, jotka ovat asuneet yhdessä vähintään viisi vuotta tai joilla on yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Avoliittolain tarkoittamassa avoerossa omaisuus erotellaan siten, että kummatkin puolisot pitävät oman omaisuutensa nimiperiaatteen mukaan (omaisuus kuuluu sille, kenen nimissä omaisuus on). Jos omaisuutta eroteltaessa ei voida näyttää kumman omaisuudeksi jokin irtain kuuluu tai jos omaisuus on yhteistä, erottelu voidaan sopia. Riitatilanteissa tuomioistuin voi määrätä pesänjakajan toimittamaan erottelun. Pesänjakajaa haetaan kirjallisesti käräjäoikeudelta.

Avopuolisolla voi olla oikeus saada hyvitystä, jos hän on omalla panoksellaan auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään omaisuutta ja jos yhteistalouden purkaminen omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. Hyvityksestä sovitaan tai hyvitysvaatimus esitetään pesänjakajalle. Hyvitystä voidaan käsitellä myös kanteena tuomioistuimessa. Erotteluasiakirja ja hyvitysasiakirjat voidaan rekisteröidä Digi- ja väestötietovirastoon.