Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

Lapsiin liittyvät asiat

Kaikkien osapuolten kannalta on paras, jos lapsen huoltajuus-, elatus- ja asumisasiat voidaan sopia vanhempien kesken rauhallisesti ja yhteisymmärryksessä. Päätösten perustana tulee olla lapsen etu. Myös lapsen oman mielipiteen selvittäminen ikään soveltuvalla tavalla on tärkeää ja se tulee huomioida päätöksiä tehdessä. Kirjallisia sopimuksia ei ole pakko tehdä, mutta vain vahvistettu kirjallinen sopimus on lain mukaan täytäntöön pantavissa.

Kirjalliset sopimukset kannattaa tehdä seuraavista asioista:

  • Lapsen huolto (yhteis-, yksinhuoltajuus vai rajoitettu yhteishuolto)
  • Lapsen asuminen (kumman luona lapsi on kirjoilla)
  • Tapaamisoikeus (miten ja kuinka usein lapsi tapaa vanhempaa, jonka luona hän ei ole kirjoilla.)
  • Elatus (miten lapsen kulut jakaantuvat vanhempien kesken, elatustukiasiat)

Sopimukset kirjataan ja vahvistetaan asuinkunnan lastenvalvojan luona. Ennen lastenvalvojalle menoa vanhemmilla tulee olla yhteinen näkemys lasten huollosta, asumisjärjestelystä, elatuksesta ja tapaamisista. Lastenvalvoja ei määrää sopimusten sisällöstä, vaan avustaa vanhempia sopimusten laadinnassa ja valvoo lapsen etua sopimuksissa. Jotta sopimukset voidaan laatia, tulee molempien vanhempien olla lähtökohtaisesti yhtä aikaa paikalla. Sopimukset voidaan tehdä toistaiseksi voimassa oleviksi tai määräaikaisiksi. Määräaikaiset sopimukset raukeavat määräajan umpeutuessa ja tällöin tulee laatia uudet sopimukset. Tarkistusta voi myös pyytää olosuhteiden muuttuessa (esim. työttömyys). Lastenvalvojan yhteystiedot löytyvät kunnan verkkosivuilta. 

Sopimukset olisi hyvä tehdä erilleen muuton yhteydessä tai ennen lopullista avioeroa, kun asiat ovat selkiytyneet siinä määrin, että tilanteet ovat ratkaistavissa. Asioista sovittaessa vanhemmat voivat ottaa avukseen vanhemmuussuunnitelman. THL:n sivuilta löydät sopimuspohjia. 

Mikäli vanhemmat eivät pääse asioista yhteisymmärrykseen, on heidän mahdollista hakeutua perheasioiden sovitteluun, jota tarjoaa esim. perheneuvolat. Yhteystiedot löytyvät niin ikään kunnan verkkosivuilta.

Mikäli sovintoa ei vieläkään saavuteta, voivat vanhemmat viedä joko yksin tai yhdessä asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Asia pannaan vireille siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä lapsella on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka. Oikeudessa pyritään löytämään ratkaisu aina ensisijaisesti sovittelulla (ns. follo-sovittelu). Vanhemmat voivat pyytää käräjäoikeuden sovittelua vapaamuotoisella hakemuksella tai kaavakkeella, joita saa käräjäoikeuden kansliasta. Sovittelu tapahtuu perheasioihin perehtyneen tuomarin johdolla ja häntä avustaa lapsiasioihin perehtynyt psykologi tai sosiaalityöntekijä. Päätöksen tueksi tuomiosituin voi pyytää sosiaalitoimelta olosuhdeselvityksen. 

Vähävaraisten henkilöiden on mahdollisuus saada maksutonta tai edullista oikeusapua, ks. lisätietoja oikeusavun ehdoista

Lisätietoa lasten huoltoa, elatusta ja asumista koskevien erimielisyyksien käsittelystä.

Lapsen huolto

Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen hyvinvointi, tasapainoinen kehitys sekä myönteiset ja läheiset suhteet lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. 

Eroavat vanhemmat saavat lähtökohtaisesti yhteishuoltajuuden. Yhteishuoltajuudessa vanhemmat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja lasta koskevista tärkeistä päätöksistä. Näitä ovat mm. päivähoito/koulu, asuinpaikka, lapsen nimet, uskonto, passi, terveyden- ja sairaanhoito, äidinkieli ja omaisuuden hoitaminen. 

Jos lapsen asioiden päättäminen yhdessä ei onnistu, vanhemmat (lastenvalvojan vahvistamana) tai riitatilanteessa tuomioistuin voi päättää huoltajien tehtävänjaosta (rajattu yhteishuolto). Toinen huoltaja voidaan nimetä päättämään yksin joko tietyistä asioista (esim. koulu, terveydenhoito) tai kaikista lapsen asioista. Jälkimmäisessä tapauksessa toinen huoltaja voi saada ns. tiedonsaantioikeuden, joka oikeuttaa vanhempaa saamaan lasta koskevia tietoja, mutta ei päättämään niistä. 

Yksinhuoltajuus myönnetään vain, jos vanhemmat katsotaan kyvyttömiksi päättämään lapsen asioista yhdessä, eikä keskusteluyhteyttä ole. Tällöin yksihuoltajuus voi olla ainoa tapa saada lapsen asioita käytännössä hoidetuksi. Huollosta erotetulla vanhemmalla ei ole päätöksen jälkeen oikeutta osallistua lasta koskevaan päätöksentekoon eikä saada viranomaisilta lasta koskevia tietoja. 

Lastenvalvoja vahvistaa lapsen huoltoa koskevan sopimuksen. Lapsen tapaamisoikeus ei ole sidottu huoltajuuteen.

Lapsen elatus

Lapsella on oikeus riittävään elatukseen vanhempien erosta huolimatta. 

Elatusavulla tarkoitetaan elatussopimuksen tai -päätöksen mukaista rahamäärää, jonka toinen vanhempi maksaa toiselle lapsen elatusta varten. Elatukseen kuuluu lapsen aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisestä, hoidosta ja koulutuksesta aiheutuvat kustannukset (ravinto, vaatteet, jalkineet ja tavanomainen harrastustoiminta). Elatussopimukseen voi ja kannattaa kirjata myös erityisiä kustannuksia (esim. päiväkotimaksut, vakuutusmaksut, asumiskulut, erityiset terveydenhuoltomaksut tai erityisestä harrastuksesta johtuvat kustannukset). 

Molemmat vanhemmat osallistuvat lapsen elatukseen kykynsä mukaan. Elatuskykyä arvioitaessa huomioidaan vanhempien ikä, työkyky, ansiotyö, käytettävissä olevat varat ja lakiin perustuva muu elatusvastuu. Ks. elatusapulaskuri ja Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi

Jos elatusvelvollinen (eli vanhempi, joka on elatussopimuksen tai tuomioistuimen mukaan velvollinen maksamaan elatusapua), ei ole kykenevä maksamaan osuuttaan, voi Kelasta hakea elatustukea.  

Lähivanhemmalla on oikeus tiettyihin Kelan etuuksiin, kuten lapsilisään ja lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen (jos hän ei asu avo- tai avioliitossa/rek. parisuhteessa). Jos lapsi asuu kummankin vanhemman luona yhtä paljon, vanhemmat voivat sopia keskenään etujen hakemisesta. Yksinhuoltajakorotuksen saa, vaikka vanhemmilla olisi yhteishuoltajuus. Kelan sivuilla on tietoa erilaisista tuista, joita erotilanteessa on mahdollisuus saada.

Lapsen asuminen ja tapaamisoikeus

Lapsella on oikeus tavata ja viettää aikaa molempien vanhempiensa kanssa. Erotilanteessa lasta koskevat päätökset perustuvat aina arvioon lapsen edusta. Vanhemmat voivat keskenään sopia, kumman luona lapsi on kirjoilla. Erotilanteessa lapsen kanssa kirjoilla asuvaa vanhempaa kutsutaan lähivanhemmaksi ja muualla asuvaa vanhempaa etävanhemmaksi. Vaikka lapsi asuisi molempien vanhempien luona yhtä paljon, voi lapsella virallisesti olla vain yksi osoite. 

Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen virallisesta asuinpaikasta, asia voidaan käsitellä tuomioistuimessa. Tällöin päätökseen vaikuttaa lapsen kiintymys ja tukeutuminen vanhempaansa sekä vanhemman kyky huolehtia lapsen tarpeista ja kasvatuksesta. Jos mahdollista, lapsen vakiintunut olosuhde pyritään säilyttämään eli lapsen senhetkinen asuinpaikka voi vaikuttaa päätökseen.

Tapaamisoikeudesta sovittaessa kannattaa sopia kirjallisesti ja mahdollisimman tarkasti:

  • tapaamisen viikko-/kuukausirytmistä
  • harrastuksiin kuljettamisesta
  • lomien ja juhlapyhien vietosta
  • lapsen kuljettamisesta toisen vanhemman luokse
  • tapaamismatkakulujen jakamisesta
  • muusta yhteydenpidostaHuom! Kela vaatii tapaamissopimuksen, jos tapaajavanhempi hakee toimeentulotukea tapaamiskuluihin. 

Jos toinen vanhemmista ei pysty (esim. vakavan päihdeongelman tai muiden riskitekijöiden vuoksi) huolehtimaan lapsesta, voi kyseeseen tulla tuetut tai valvotut tapaamiset. Tuetut ja valvotut tapaamiset sovitaan lastenvalvojan vahvistamalla päätöksellä tai tuomioistuimessa. On tärkeää tukea lapsen suhdetta toiseen vanhempaan, vaikka juuri sillä hetkellä vanhemmuus olisi toiselle vanhemmalle haastavaa.  

Jos toinen vanhempi ei vahvistetusta tapaamisoikeudesta huolimatta halua tavata lasta, ei siihen voida pakottaa. Jos lasta tapaava vanhempi on esimerkiksi päihtynyt tai muutoin uhkaavasti käyttäytyvä, ja toinen vanhempi arvioi tilanteen olevan uhka lapsen terveydelle, hyvinvoinnille tai turvallisuudelle, ei lasta tarvitse luovuttaa tapaamissopimuksesta huolimatta. Jos lasta ei voida antaa tapaamisiin turvallisesti, tulee tapaamisoikeuden ehdoista sopia uudelleen. 

Katso myös apuaeroon.fi/lapsi ja ero