Olet täällä

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy sivustolle, jotta voit käyttää kirjanmerkkejä

Miten toipua läheisriippuvuudesta?

Riippuvuuksista eheytyminen on aina monisyisempää kuin mitä yhdessä kirjoituksessa pystyy kuvaamaan. Jokainen on yksilö, mutta koska riippuvuuksilla on paljon yhteistä, on tiettyjä suuntaviittoja, joiden seuraaminen on hyödyllistä.

  1. Opi tuntemaan, miten juuri sinun riippuvuutesi oireilee. Mitä se on saanut sinut tekemään? Mitä se saa sinut välttämään? Kun opit tuntemaan, miten riippuvuus sinulla oireilee, voit nimetä tämän osan läheisriippuvuudeksi. Se et ole sinä. Nimeämällä on mahdollista löytää etäisyyttä riippuvuuteen. Kun läheisriippuvuus kuiskii korviisi, et ole omassa voimassasi. Siinä ei ole mitään hävettävää tai tuomittavaa. Usein niin läheisriippuvainen kuin riippuvuuden kohde tietävät, että oma toiminta ei ole hyväksi. Tämän kohdan tarkoitus on lisätä tietoisuutta omasta toiminnasta ilman tuomitsemista.
     
  2. Tunnista taustalla olevia pelkoja ja kipeitä ajatuksia. Sanotaan, että eheytymisen tiellä ensimmäiset vastaan tulevat asiat ovat esteet. Mitä on minun ja toipumiseni välissä? Syitä voi olla esimerkiksi muutoksen pelko, pelko suhteen päättymisestä, pelko yksin selviämisestä ja pelko lasten selviämisestä. Esteitä ja pelkoja olisi tärkeää saada käsitellä jonkun turvallisen ja tilanteesta ulkopuolisen ihmisen kanssa. Hän voi hyväksyen tunteesi ja ajatuksesi auttaa sinua käsittelemään pelkojasi puskematta ja painostamatta. Nämä pelot ja ajatukset ovat usein syntyneet jostain aiemmista kipeistä kokemuksista. 
     
  3. Tutki elämänhistoriaasi: mistä tämä malli on saanut alkunsa? Mitä olet jäänyt vaille? On suositeltavaa kirjoittaa ihmissuhdehistoriansa läpi ja tutustua syvemmin siihen, millainen suhde sinulla oli vanhempiesi kanssa? Saitko olla lapsi vai otitko aikuisen roolin liian aikaisin? Jos esimerkiksi toinen vanhemmista on itse emotionaalisesti kypsymätön, lapsi voi aistia, ettei hänen kanssaan ole tunnetasolla turvallista. Näin lapselle voi syntyä fantasia vanhemmat ”korjaamisesta”, jotta vanhempi voisi tulevaisuudessa tarjota mitä lapsi kaipaa. Tällaiset fantasiat ovat tyypillisiä lapsen selviytymiselle, mutta ne jatkuvat helposti aikuisuudessakin, sillä alitajunta koettaa ikään kuin ratkaista jotain kesken jäänyttä. Mitä olisit lapsena kaivannut? Miten opit selviytymään?
     
  4. Aseta reunaehdot suhteelle. Jos olet läheisriippuvaisessa suhteessa, on oletettavaa, että suhteessa on jonkinlaista valtapeliä. Läheisriippuvainen on usein se, joka on altavastaajan asemassa. Tämä valtapeli on kuormittavaa, kuten myös toistuvat ja helposti kroonistuvat pettymykset. Läheisriippuvainen ei halua olla hankala eikä vaativa. Toista ei voi kontrolloida, mutta jos haluaa itse tervehtyä, suhteessakin täytyy tapahtua muutos. Reunaehtojen tarkoitus ei ole kahlita vaan tuoda turvaa toipumiseen. Reunaehdot suhteen jatkamiselle voivat olla esimerkiksi hakeutuminen pariterapiaan tai alkoholin jättäminen pois elämästä. Jos reunaehtoihin ei suostuta, täytyy olla itselleen rehellinen: jaksanko enää, jos muutosta ei tapahdu?
     
  5. Vahvista psykologista turvaa. Läheisriippuvuus viestittää, että turva tulee toisesta ihmisestä. Tämä on ristiriitaista, sillä se ihminen, josta turvaa haetaan, on usein kaikkea muuta kuin turvallinen. Puolisolta usein kaipaa sitä mitä olisi omalta vanhemmalta tarvinnut. 
     
  6. Kiinnostu omasta elämästäsi. Vahvista omaa identiteettiäsi. Tämä voi olla aluksi vaikeaa ja pelottavaakin. Läheisriippuvainen on niin tottunut näkemään, mitä toinen tarvitsee ja tuntee, ettei hän enää näe itseään. Ehkä oma identiteetti on niin sotkeutunut toiseen, ettei enää ole omaa tervettä erillistä elämää. Tutustu itseesi, siihen mikä on sinulle tärkeää ja arvokasta, riippumatta siitä oletko suhteessa vai et. Millainen elämä on sinulle merkityksellistä ja hyvää? Jos vastaus on ”en tiedä”, uskalla alkaa ottaa siitä selvää.
     
  7. Kaikki edellä mainitut kohdat ovat isoja harjoituksia. Älä anna askelten suuruuden olla esteenä sille, ettet lähtisi harjoittelemaan. Ole itsellesi armollinen, saat olla hukassa. Saat etsiä, saat harjoitella. Toipumiseen kannattaa suhtautua pitkäjänteisesti, ja se on viisasta nähdä vuosien matkana.

 

Lähteet

Artikkelin on kirjoittanut itsetuntemusohjaaja, kouluttaja Eevi Minkkinen. Artikkeli on alkuperäisesti julkaistu Tiimi-lehden numerossa 1/2020

 

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä annettu: 129 - Keskiarvo: 3