Ikääntyneet ja alkoholin sosiaaliset haitat
Alkoholinkäytöllä on vaikutuksia paitsi terveyteemme myös sosiaaliseen elämäämme ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Viikoittainen juominen on lisääntynyt tasaisesti 65–74-vuotiailla, ja suhteellisesti eniten alkoholiongelmat ovat lisääntyneet 60–69-vuotiailla naisilla.
Pieni määrä alkoholia voi juhlistaa ja tehdä seurallisemmaksi, mutta liika juominen lamaa ja vähentää kiinnostusta sosiaaliseen elämään. Runsas alkoholinkäyttö voi johtaa eristäytyneisyyteen ja yksinäisyyteen. Ikäihminen voi altistua väkivallalle tai kaltoinkohtelulle ja tuntea olonsa turvattomaksi. Jos sosiaaliset suhteet ovat ennestään vähentyneet eläkkeelle jäämisen, avioeron tai puolison kuoleman takia, paljon juova ikääntynyt on vaarassa syrjäytyä.
Eläkeläisiä on pidetty melko yhtenäisenä ryhmänä, jolla on paljon tekemistä ja sosiaalisia rientoja. Osalla ikääntyneistä aktiivisuus vähenee joko henkisen tai sosiaalisen eristäytymisen tai käytännön esteiden, kuten liikuntavaikeuksien, aistien heikentymisen tai muistihäiriöiden takia. Runsas alkoholinkäyttö voi vaikeuttaa liikkumista ja heikentää muistia. Krapula ja siihen liittyvä häpeä pitävät ikäihmisen neljän seinän sisällä ainakin tilapäisesti. Alkoholinkäyttö rajoittaa autolla ajamista: vastuunsa tunteva ei lähde ajamaan juomista seuraavana päivänä eikä aja, jos muisti, näkö tai kuulo ovat huonontuneet. Jos ajokykyä pysyvästi heikentäviä sairauksia on jo tullut, lääkärin velvollisuus on ilmoittaa ajokyvyn esteestä poliisille.
Eristäytyneisyys voi lisääntyä myös taloudellisten syiden takia. Kun tulot vähenevät eläkkeelle jäätyä, vie alkoholinkäyttö entisellään jatkuessaan suuremman osan tuloista. Kun muut eläkeläiset tuntuvat matkustelevan ympäri maailmaa, miettii runsaasti alkoholia käyttävä tuleeko olut halvemmaksi naapurimaasta vai lähikaupasta haettuna. Rahanpuute voi estää myös harrastusryhmiin sekä urheilu- ja kulttuuritapahtumiin osallistumisen. Äärimmäisessä tilanteessa se voi johtaa jopa ruuasta tinkimiseen ja aliravitsemukseen.
Puolison ja muiden läheisten menettäminen tai huonot välit läheisiin voivat aiheuttaa syrjäytymistä. Moni seniori toimii läheisensä omaishoitajana. Omaisen hoitaminen sitoo kotiin, vaikeuttaa säännöllistä harrastamista ja syö voimia. Ei pääse lähtemään, ei ole ketään kenen kanssa lähtisi, ei ketään joka auttaisi mahdollisissa esteissä. Lapset asuvat usein kaukana tai heitä ei ole. Myös suru, syyllisyys ja häpeä voivat lamaannuttaa ja viedä voimia, ei yksinkertaisesti jaksa lähteä. Voidaan puhua syrjäytymisestä yksinäisyyteen.
Suomalaista hyvinvointia kartoittaneessa tutkimuksessa reilu viidennes yli 60-vuotiaista koki itsensä ainakin joskus yksinäiseksi. Lähes viidennes koetusta yksinäisyydestä liittyi alkoholi- ja mielenterveysongelmiin. Naiset kokivat enemmän yksinäisyyttä kuin miehet: he menettävät varhemmin puolisonsa ja jäävät yksin asumaan. Yli 60-vuotiaista naisista yli puolet asuu yksin. Toisaalta naisilla on usein enemmän perheen ulkopuolisia sosiaalisia suhteita ja he ovat aktiivisempia pitämään niitä yllä.
Yksinäisyyteen vetäytyminen ei kuitenkaan ole aina ikääntyneelle ongelma, vaan se voi olla myös elämänmuutokseen liittyvä tarve. Henkiset ja hengelliset arvot nousevat tärkeämmiksi: ikäihminen haluaa muistella, katsella valokuvia, lukea rauhassa tai nauttia televisio- tai radio-ohjelmien seuraamisesta, seurata luonnon tapahtumia.
Turvattomuuden tunne voi liittyä oman kunnon heikkenemiseen ja voimien vähenemiseen. Se voi olla yhteydessä yksinäisyyteen tai huonoihin ihmissuhteisiin tai se voi olla luonteeltaan taloudellista – usein kaikkia näitä yhdessä. Sairauksien myötä myös sosiaalinen toimintakyky saattaa heiketä ja muiden armoille joutuminen saattaa pelottaa. Ei välttämättä ole rahaa hankkia palveluita, joilla voisi lisätä turvallisuuden tunnetta ja pitää yhteyttä muihin ihmisiin.
Liikkumisen hidastuminen ja aistien heikkeneminen aiheuttavat pelkoa kulkea pimeässä tai tungoksessa. Alkoholinkäyttö lisää riskiä joutua taloudellisen hyväksikäytön tai väkivallan kohteeksi. Rauhoittavat lääkkeet yhdessä alkoholin kanssa vähentävät estoja, jolloin voi toimia hetken mielijohteesta ja altistua vaaratilanteisiin. Mielenterveyden ongelmat, erilainen kieli- tai kulttuuritausta lisäävät sekä syrjäytymisriskiä että turvattomuuden tunnetta.
Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan yhteisön jäsenten keskinäistä luottamusta, joka auttaa osallistumaan ja toimimaan yhdessä. Yhteisön sosiaalisen pääoman on todettu useissa tutkimuksissa pidentävän elinikää; se näyttää myös parantavan terveyttä, toimintakykyä ja psyykkistä hyvinvointia.
Asumiseen perustuva yhteisöllisyys on monista paikoista kadonnut. Nykyään me-henkeä etsitään samanlaisten harrastusten ja kiinnostusten kautta. Ikääntyneelle yhteisöllisyyden kokemuksia ja aktiivisen toiminnan mahdollisuuksia tarjoavat erilaiset yhdistykset, vapaaehtoistoiminta ja vertaisryhmät. Samalla kun antaa omasta elämänkokemuksestaan, saa tarkoituksellisuutta elämäänsä, ystäviä ja uusia näkökulmia.
Kartoita tilannettasi Selvästi hyvä ikä -oppaan riskikartoituksella.
Ahlström, Salme: Alkoholin käyttö eri väestöryhmissä, teoksessa Pääasiana alkoholi (toim.) Teuvo Peltoniemi. Helsinki 2013
Hyyppä, Markku T., Sosiaalinen pääoma ja vanheneminen, teoksessa Gerontologia (toim.) Eino Heikkinen, Jyrki Jyrkämä, Taina Rantanen. Duodecim 2013
Kotovirta, Elina & Österberg, Esa, Alkoholin sosiaaliset haitat ja syrjäytyminen, teoksessa Pääasiana alkoholi (toim.) Teuvo Peltoniemi. Helsinki 2013
Niemelä, Anna-Liisa: Ketkä ovat syrjäytyneitä? teoksessa Lupaava kotihoito (toim.) Yrjö Engeström, Anna-Liisa Niemelä, Jaana Nummijoki & Juha Nyman. Jyväskylä 2009.
Verkkosivustot:
Yksinäisyydestä, syrjäytyneisyydestä ja turvattomuudesta: http://www.intermin.fi/download/34419_272012.pdf
THL:n Hyvinvointi- ja terveyserot –sivusto: https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/elamankulku/iakkaat 23.10.2015
Ikäinstituutti/vapaaehtoiseksi seniorina –tietopankki: http://www.vapaaehtoiseksiseniorina.fi/senioreille/toiminnan+kirjo/ 25.9.15
